Keuhkoahtaumataudin tutkimukset
Keuhkoahtaumataudin diagnoosi ei perustu vain laboratoriossa tehtyihin tutkimuksiin.
- Keuhkoahtaumatauti todetaan oireiden, tutkimusten ja altistushistorian perusteella
- Keuhkojen toimintakokeet, kuvantamistutkimukset ja muut laboratoriotutkimukset
- Keuhkoahtaumataudin seurannassa tehtävät tutkimukset
Keuhkoahtaumatauti todentaan oireiden, tutkimusten ja altistushistorian perusteella
Keuhkoahtaumatautia ohjaa usein epäilemään oireet (yskä, limaneritys, hengenahdistus) ja altistusta tupakansavulle, sillä tupakointi on keuhkoahtaumataudin tärkein yksittäinen aiheuttaja [1]. Altistushistoriaa tarkasteltaessa katsotaan askivuosia eli sitä, miten paljon tupakkaa on poltettu (päivittäin poltettujen askien määrä x tupakoinnin kesto vuosina). Jos takana on esimerkiksi 20 vuotta tupakointia puoli askia päivässä, on tämä yhteensä 10 askivuotta. Mitä runsaampi on askivuosien määrä, sitä suurempi riski on sairastua keuhkoahtaumatautiin.
Keuhkoahtaumatautia epäiltäessä lääkäri määrää tutkimuksia potilaalle, joiden tarkoituksena on myös poissulkea muita sairauksia. Diagnoosi perustuu oirekuvan ja altistushistorian lisäksi tutkimuksiin.
Keuhkojen toimintakokeet, kuvantamistutkimukset ja muut laboratoriotutkimukset
Keuhkojen toimintakokeista merkittävimmät ovat
- spirometriatutkimus
- PEF-seuranta
Spirometriatutkimuksessa mitataan potilaan sisään- ja uloshengityksen virtausnopeutta ja tilavuutta ennen ja jälkeen kehukoputkia avaavan lääkkeen oton ja tuloksia verrataan viitearvoihin. Joissain tapauksissa keuhkoahtaumatautia epäiltäessä voidaan tehdä myös suuntaa-antava mikrospirometriakoe.
PEF-seuranta saatetaan tehdä potilaalle astman poissulkemiseksi, mutta tämä ei aina ole välttämätöntä. PEF-seuranta mittaa potilaan uloshengityksen huippuvirtausta.
Usein potilas käy myös röntgenkuvassa, jossa kuvataan keuhkot. Vaikka keuhkokuvassa ei välttämättä näy muutoksia, on keuhkojen röntgenkuvaus tärkeä muiden sairauksien poissulkemiseksi.
Keuhkoahtaumataudin seurannassa tehtävät tutkimukset
Keuhkoahtaumataudin seurantakäynnin yhteydessä saatetaan toistaa spirometriatutkimus, mutta tutkimusta ei välttämättä tehdä vuosittain. Tärkeämpää on kartoittaa esimerkiksi keuhkoahtaumaa sairastavan mahdolliset pahenemisvaiheet ja hoidon onnistuminen.
Muuttuneet oireet voivat olla syy ottaa uusi röntgenkuva keuhkoista.
CAT-testi, jolla voidaan mitata keuhkoahtaumatautia sairastavan oireiden määrää ja elämänlaatua, voi kertoa potilaan tilanteesta merkittävästi. CAT-testi (Keuhoahtaumataudin arviointitesti, COPD Assesment Test) on kahdeksasta kysymyksestä koostuva mittari, joka on suunniteltu keuhkoahtaumatautia sairastavalle käytettäväksi vastaanottokäynneillä ja kotona.
CAT-testiä voi käyttää myös kotona omana seurantamittarina, mutta se ei korvaa keuhkoahtaumataudin hoitosuunnitelmassa olevia seurantakäyntejä. Testin tuloksena saatava pistemäärä kertoo keuhkoahtaumataudin vaikutuksesta potilaan hyvinvointiin. Kysymykset mittaavat oireiden määrää ja niiden vaikutusta potilaan elämänlaatuun. Pistemäärä voi vaikuttaa myös valittuun lääkitykseen.
Testaa keuhkoahtaumataudin vaikutus hyvinvointiisi CAT-testin avulla
Jos epäilet sairastavasi keuhkoahtaumatautia, ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi.
Lue lisää keuhkoahtaumataudista:
- Miten tunnistan keuhkoahtaumataudin oireet?
- Keuhkoahtaumataudin seurantakäynti
- Keuhkoahtaumatauti ja savuttomuus
Lähteet:
[1] Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 9.8.2021). Saatavilla: https://kaypahoito.fi
