Oletko terveydenhuollon ammattilainen?

Jokainen askel hyödyttää, mutta saako keuhkoahtaumapotilas hengästyä?

Liikunnan hyödyt osana keuhkoahtaumataudin omahoitoa ovat kiistattomat. Lähde lempeästi liikkeelle, vaikka hengästyminen hirvittäisi. Jo päivittäisen askelmäärän pieni lisääminen on hyvä alku.


Monilla keuhkoahtaumatautipotilailla liikunta on saattanut jäädä vähälle ennen diagnoosia ja taudin hoidon aloittamista. Usein taustalla voi olla rasituksen aikana koettu hengenahdistus tai sen pelko. Keuhkoahtaumatautia sairastava saa kuitenkin hengästyä – se on jopa jossain määrin suotavaa.

Kaksi naista ulkona puistossa taluttamassa pyöriä, toinen osoittaa horisonttiin.

Aloita armollisesti

Liikunta on hyvä aloittaa itsellesi sopivalta tasolta. Jos et ole aikoihin urheillut, yritä lähteä liikkeelle joka päivä, vaikka vain pienelle kävelylle. Kaikki, pienetkin liikuntamäärän lisäykset ovat hyväksi. Askelmittari, joka muistuttaa päivittäin otettujen askelten määrästä, voi motivoida liikkeelle lähtemiseen ja auttaa säännöllisen liikunnan ylläpitämisessä.


Arkiliikunnan merkitystä ei kannata aliarvioida: kun joka päivä valitsee rasittaa kehoa edes vähän, tekojen yhteenlaskettu vaikutus hyvinvointiin on pidemmällä tähtäimellä merkittävä. Kaikki lasketaan: lehtien haravointi, puiden pilkkominen, kaupassa käynti kävellen tai pyörällä, portaiden kävely hissin sijaan.


Armollisuus on hyvä pitää mielessä myös siksi, että keuhkoahtaumataudin aiheuttamien keuhkomuutosten vuoksi pelkkä hengitys vaatii keholta tavallista enemmän ponnistelua, mikä lisää kalorien kulutusta. Laihtuminen voi olla myös merkki keuhkoahtaumataudin etenemisestä. Jos sairastat keuhkoahtaumatautia ja huomaat painosi laskevan, ota asia puheeksi seurantakäynnillä.

Valitse itsellesi sopivat lajit

Erilaisia liikuntamuotoja ja -lajeja on loputtoman paljon. Joihinkin tilanteisiin sopivat paremmin yksilölajit, toisinaan ryhmäliikunta voi olla motivoivin tapa lähteä liikkeelle. Minkälaisesta liikunnasta pitäisit? Mitä voisit harrastaa säännöllisesti, viikosta toiseen ja eri vuodenaikoina? Voisitko kenties pienillä muutoksilla jatkaa niiden lajien harrastamista, joista nautit ennen diagnoosin saamista?


Aerobisemman liikunnan ohella olisi hyvä harrastaa myös lihaskuntoharjoittelua. Tässäkin kohtaa on hyvä aloittaa lempeästi, tarkoitus on saada lisää voimaa ja kestävyyttä osaksi arkea, ei osallistua fitness-kilpailuihin.


Muista myös huolehtia palautumisesta liikunnan vastapainoksi. Ole itsellesi armollinen ja aseta saavutettavia tavoitteita, kuten lyhyt kävelylenkki joka päivä.

Lisää rasitusta asteittain

Jos liikunnan aiheuttama hengenahdistus mietityttää, valitse sellaisia liikuntamuotoja ja -lajeja, joissa voit helposti säädellä rasituksen tasoa, kuten kävely, pyöräily ja arkiliikunnan eri muodot. Näin voit tarvittaessa pysätyä ja hidastaa tahtia, mikäli oireita ilmenee. Lisää liikunnan rasitusta asteittain, jolloin keuhkojen ja kehon fyysinen suorituskyky nousee pikkuhiljaa ja mukautuu uudelle rasitustasolle.


Jos pelkäät fyysisen rasituksen aiheuttamaa hengenahdistusta niin paljon että vältät liikuntaa, ota asia puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa.

Voiko liikunta olla haitallista?

    Keuhkoahtaumatautia sairastavien on yleensä turvallista harrastaa liikuntaa. Muutamia poikkeustilanteita kuitenkin on. Vältä rasitusta, jos:
  • sinulla on kuumetta tai infektio
  • voit pahoin
  • sinulla on rintakipuja
  • tuntuu, että happi loppuu
  • hengenahdistus lisääntyy tai muut tautiin liittyvät oireet pahenevat
  • tunnet huimausta tai heikotusta.

Tällaisten oireiden ilmaantuessa lepää, ja jos oireet eivät mene ohi, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.

Viitteet:

  1. Keuhkoahtaumatauti: Käypä Hoito -suositus 2020, https://www.kaypahoito.fi/ (haettu 3/2024)

06/2024, NP-FI-CPU-WCNT-240006