Liikunta ja aktiivisuus

Liikunta ja aktiivinen elämäntapa ovat osa keuhkoahtaumataudin hoitoa.

Liikunta ja aktiivinen elämäntapa keuhkoahtaumataudin omahoidossa
Liikunta ja hengenahdistus keuhkoahtaumataudissa
Keuhkoahtaumatauti ja lisääntynyt kalorien kulutus

Liikunta ja aktiivinen elämäntapa keuhkoahtaumataudin omahoidossa

Keuhkoahtaumatautia sairastava saa hengästyä. Liikunta ja aktiivisen elämäntavan ylläpito ovat osa keuhkoahtaumataudin omahoitoa. Fyysinen inaktiivisuus, eli liikkumattomuus, tulee huomioida keuhkoahtaumatautia sairastavan hoidossa. Liikuntavalinnoista ja aktiiisuuden nostamisesta voi tarvittaessa keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa. Hoidon ohjauksessa ja seurantakäynneillä on mahdollista saada ohjausta liikkumiseen.

Liikunnan merkitystä ei sovi vähätellä, sillä se esimerkiksi vähentää oireita ja pienentää sairaalahoitoon joutumisen riskiä [1].

Jos liikuntaa ei ole ollut, tulee liikunta ja aktiivisuuden nostaminen sovittaa keuhkoahtaumatautia sairastavan suorituskykyyn. Liikunta tulee aloittaa sopivalta tasolta. Jo päivittäinen askelmäärän lisääminen voi olla hyvä alku aktiivisuuden nostamisessa ja liikunnan aloittamisessa. Liikkumisen tukena voi hyödyntää apuvälineitä. Tarvittaessa avuksi voi hankkia esimerkiksi askelmittarin, joka muistuttaa päivittäin otettujen askelten määrästä.

Liikuntavalinnoissa on hyvä huomioida omat mieltymykset ja mahdollisuudet:

Liikuntamuodot ja -lajit (yksilö- tai ryhmäliikunta, miellyttävät ja motivoivat liikuntamuodot)
Arkiliikunnan hyödyntäminen (lehtien haravointi, puiden pilkkominen, kaupassa käynti kävellen tai pyörällä)
Sää (neljä vuodenaikaa tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia)
Liikunnan tulisi myös sisältää lihaskuntoharjoittelua, joka voi toimia myös liikunnan aloittamisen tukena.

Keuhkoahtaumataudin hoitoon kuuluu liikuntaan kannustaminen ja tarvittaessa liikunnallinen kuntoutus. Liikunnallisella kuntoutuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa potilas ohjataan tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun ja pysyvästi aktiivisempaan elämäntapaan [1].

Liikunta ja hengenahdistus keuhkoahtaumataudissa

Keuhkoahtaumatautia sairastavan liikkuminen ennen diagnoosia ja hoitoa on saattanut olla vähäistä. Taustalla saattaa olla koettu hengenahdistus tai pelko hengenahdistuksesta liikunnan tai fyysisen ponnistelun aikana.

Hengenahdistusta voi hallita esimerkiksi

Valitsemalla liikuntamuotoja ja -lajeja, joissa rasitusta voi säädellä (esimerkiksi kävely, pyöräily, arkiliikunnan muodot)
Lisäämällä liikunnan rasitusta asteittain, jolloin keuhkojen ja kehon fyysinen suorituskyky nousee ja mukautuu uudelle rasitustasolle.

Jos pelkäät fyysisen rasituksen aiheuttamaa hengenahdistusta, keskustele asiasta lääkärin tai hoitajan kanssa.

Keuhkoahtaumatauti ja lisääntynyt kalorien kulutus

Lisääntynyt hengitystyö keuhkoahtaumataudissa sekä liikunnan ja aktiivisuuden lisääntyminen nostaa kalorien kulutusta. Laihtuminen voi olla myös merkki keuhkoahtaumataudin etenemisestä. Jos keuhkoahtaumatautia sairastavan paino on laskenut, tulisi tämä ottaa esille seurantakäynneillä.

Jos epäilet sairastavasi keuhkoahtaumatautia, ota yhteyttä hoitopaikkaasi.

Testaa keuhkoahtaumataudin oireet ja niiden vaikutus elämänlaatuun:

Tee CAT-testi

Lue lisää keuhkoahtaumataudista ja sen hoidosta:

Lähteet:
[1] Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 9.8.2021). Saatavilla: https://kaypahoito.fi