Allergisella nuhalla ja astmalla on yhteys toisiinsa. Yhtäältä allerginen nuha lisää riskiä sairastua astmaan, ja toisaalta astma lisää alttiutta allergiseen nuhaan. Astman hyvä hallinta edellyttää myös allergisen nuhan hoitoa.

Joka viides suomalainen kärsii allergisesta nuhasta. Sen tyypillisin aiheuttaja on kausiluontoinen siitepöly, mutta myös esimerkiksi lemmikkien, pölypunkkien tai ruoka-aineiden allergeenit voivat aiheuttaa nenä- ja silmäoireita, kuten tukkoisuutta, kutinaa, aivastelua, nenän vuotamista ja punoitusta.

Allerginen nuha on Suomessa alihoidettu sairaus. Siedettäviltäkin tuntuvat oireet on syytä hoitaa, sillä hoitamattomana allergeenien aiheuttama tulehdustila voi jopa nelinkertaistaa riskin sairastua astmaan. Suurimmalla osalla ihmisistä oikein ajoitettu ja säännöllisesti toteutettu itsehoito saa allergisen nuhan oireet loppumaan suureksi osin tai kokonaan.

Astman perimmäistä aiheuttajaa ei tunneta, mutta allerginen nuha on yksi sen suurimmista riskitekijöistä. Jopa 70 % astmaatikoista kärsii allergisesta nuhasta. Allergisen nuhan ja astman syntymekanismit muistuttavat toisiaan, kummassakin hengitysteiden limakalvolle tuleva allergeeni aiheuttaa allergisen tulehdustilan. Astmaan taipuvaisella henkilöllä allergisen nuhan tulehdus vaikuttaa myös keuhkoihin ja vaikeuttaa astman hallintaa.

Astma on yleistynyt Suomessa viime vuosikymmeninä, minkä arvellaan yhtäältä kytkeytyvän allergioiden lisääntymiseen ja toisaalta astman diagnosointimenetelmien kehittymiseen. Astman oireita voi ehkäistä säännöllisen astmalääkityksen lisäksi hoitamalla hyvin allergisen nuhan. Astman hoitotasapainon ajoittainen tarkistus on tärkeää, hyödynnä astmatestiä tilanteen kartoittamiseen.

Sekä astman että allergisen nuhan oireet vaihtelevat yleensä olosuhteiden mukaan ja esimerkiksi siitepölykausi voi pahentaa molempien aiheuttamia oireita.

Siitepölykausi kestää Suomessa tyypillisesti maaliskuulta syyskuuhun. Leppä ja pähkinäpensas aloittavat kauden ensimmäisinä, pian niiden jälkeen perässä kukkaan puhkeaa suomalaisille eniten oireita aiheuttava koivu, kesällä on heinien vuoro.

Ajankohtaisen siitepölytilanteen voi tarkistaa Turun yliopiston aerobiologisen yksikön ylläpitämältä sivustolta, joka kertoo koko siitepölytilanteen koko Suomen alueelta.

Allergisen nuhan hoidossa voi tarvita myös lääkärin apua, koska aina ei ole mahdollista välttää allergian aiheuttajaa.

Tilanteita, jolloin lääkärin tutkimus on tarpeen itsehoidon sijaan:
• Oireet ovat hankalia ja vaikuttavat päivittäiseen elämään (työntekoon, koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan).
• Raskaus, raskaana olevan nuhan lääkehoito.
• Alle kouluikäisen nuhan selvitys ja hoito.
• Allergiseen nuhaan liittyvä yskä, hengityksen vinkuna, hengenahdistus tai alahengitysteiden limaisuus.
• Nuha ei reagoi hoitoon riittävästi, eivätkä oireet helpotu riittävästi itsehoidolla.
• Nuhaoireet ovat jatkuvia ja nuhan syy epäselvä.
• Allergiselle nuhalle epätyypilliset piirteet kuten toispuoleinen tukkoisuus tai toistuva verenvuoto.