Keuhkoahtaumatauti (tai COPD) on tupakointiin liittyvä krooninen ja etenevä keuhkosairaus.

Mikä on keuhkoahtaumatauti?

Keuhkoahtaumatauti on tupakoinnin aiheuttama pitkäaikainen sairaus. Keuhkoahtaumatauti (tai COPD, Chronic Obstructive Pulmonary Disease) on etenevä keuhkosairaus, jossa on eri osatekijöitä, ja ne vaihtelevat yksilökohtaisesti. Osatekijöitä ovat muun muassa:

Keuhkoputkien pitkäaikainen ahtauma

Keuhkoahtaumassa on kyse pienten ilmateiden pitkäaikaisesta ahtaumasta. Tämän syynä on jatkuva ärsytys (esimerkiksi tupakansavu), jonka seurauksena limaneritys lisääntyy ja keuhkoputket menettävät kimmoisuuttaan. Tämän seurauksena hengitys vaikeutuu.

Bronkiitti

Krooninen bronkiitti on keuhkoputkien tulehdus, jonka taustalla voi olla esimerkiksi tupakointi. Pitkään jatkuneessa bronkiitissa keuhkoputkien limakalvojen vauriot voivat olla pysyviä.

Emfyseema

Emfyseemassa, eli keuhkoputkien laajentumassa hengitysteho pienenee vaurioituneiden keuhkorakkuloiden seinämien takia. Keuhkorakkulat huolehtivat keuhkojen hengityskaasun vaihdannasta. Keuhkolaajentuma liittyy usein krooniseen keuhkoputken tulehdukseen ja keuhkoahtaumatautiin.

Keuhkoahtaumatautiin liittyy usein muita samanaikaisia sairauksia.

Oireet ovat pitkäaikainen, krooninen yskä ja limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna. Oireet yleensä lisääntyvät rasituksen yhteydessä ja hengitystieinfektioiden aikana.

Keuhkoahtaumataudin tärkeimpänä aiheuttajana on pitkään jatkunut tupakointi. Keuhkoahtaumatauti on kaikkialla maailmassa yleistyvä keuhkosairaus ja Suomessa arvioidaan olevan n. 300–400 000 eriasteista keuhkoahtaumatautia sairastavaa henkilöä.

Keuhkoahtaumataudin voi aiheuttaa myös jatkuva altistuminen muille hengitysilmassa oleville ärsykkeille. Tunnetaan myös tiettyjä perinnöllisiä tekijöitä, jotka lisäävät riskiä keuhkoahtaumataudin esiintymiselle, kuten elimistön oman entsyymin, alfa-1 antitrypsiinin puutos.

Keuhkoahtaumatauti on pitkäaikainen ja etenevä sairaus. Tilanteeseen voidaan onneksi vaikuttaa, taudin etenemistä voidaan hidastaa, oireita vähentää ja elämänlaatua parantaa. Hoidon kulmakiviä ovat tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja räätälöity lääkehoito.

MITÄ KEUHKOISSA TAPAHTUU?
Terveet keuhkot
Keuhkot ottavat hapen sisäänhengitysilmasta ja luovuttavat hiilidioksidin uloshengityksen aikana. Sisäänhengitettäessä ilma virtaa ensin nenän tai suun kautta henkitorveen, joka jakautuu kahdeksi pääkeuhkoputkeksi ja edelleen pienemmiksi keuhkoputkiksi. Kaikkein pienimmät hengitystiet päätyvät lopulta pieniin keuhkorakkuloihin, joissa varsinainen hapen ja hiilidioksidin vaihto tapahtuu. Terveissä keuhkoissa on keuhkorakkuloiden yhteenlaskettu pinta-ala ihmisen koosta riippuen n. 70–100 neliömetriä vastaten siis kohtalaisen kokoisen asunnon lattiapinta-alaa.

Muutokset keuhkoahtaumataudissa
Keuhkoahtaumataudissa tapahtuu alkuvaiheessa keuhkojen kaikkein pienimpien hengitysteiden vähittäistä ahtautumista, joka johtaa vähitellen laajamittaisempaan koko keuhkoputkiston ahtaumaan. Keuhkoputkiston limarauhaset saattavat suureta, minkä seurauksena esiintyy lisääntynyttä liman eritystä.

Keuhkolaajentuma eli emfyseema liittyy eriasteisena keuhkoahtaumatautiin. Keuhkolaajentumalla tarkoitetaan keuhkorakkuloissa tapahtuvaa kudostuhoa. Keuhkorakkuloiden väliseinät häviävät ja keuhkojen happea ja hiilidioksidia vaihtava pinta-ala pienenee. Tällöin seurauksena on hapen ja hiilidioksidin häiriintynyt vaihto.

Keuhkoahtaumataudissa muutokset kehittyvät salakavalasti ja hyvin hitaasti useiden vuosikymmenien aikana. Tavallisimmin keuhkoahtaumatauti todetaan vasta siinä vaiheessa, kun melkoinen osa keuhkojen toiminnasta on jo menetetty.

Keuhkoahtaumataudin vaikutukset elimistöön eivät rajoitu vain keuhkoihin. Tautiin liittyy usein koko elimistön tulehdustila eli niin sanottu systeeminen inflammaatio. Tyypillisiä samanaikaisia sairauksia ovat mm. diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, uniapnea, osteoporoosi ja lihasmassan väheneminen.

Toteaminen ja diagnosointi

Keuhkoahtaumatautia tulee epäillä jos tupakointi on ollut runsasta ja hengitystieoireita on säännöllisesti. Jos tupakointia on yli 20 askivuotta* niin riski suurenee. Tyypillisiä oireita ovat pitkäaikainen, krooninen (tupakka-) yskä ja limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna. Oireet yleensä lisääntyvät rasituksen yhteydessä ja hengitystieinfektioiden aikana.

Tauti diagnosoidaan aina keuhkojen toimintakokeella eli spirometriatutkimuksella, jossa mitataan keuhkojen ilmavirtausta ja tilavuutta. Muiden sairauksien poissulkemiseksi voidaan tehdä myös röntgen- ja laboratoriotutkimuksia.

Keuhkoahtaumataudissa hengityksen ulosvirtaus on heikentynyt, eikä virtaus täysin korjaannu avaavalla lääkkeellä.

Keuhkoahtaumatauti ja astma voivat olla oireiltaan samankaltaisia ja niitä onkin joskus hankala erottaa toisistaan.

*Tupakoinnin määrää mitataan ”askivuosilla”, eli kuinka monta savuketta poltetaan päivittäin vuoden ajan. Esim. 20 savuketta päivässä (20 savuketta = 1 aski) päivässä, 10 vuoden ajan = 10 askivuotta

CAT-testillä voit arvioida keuhkoahtaumataudin oireiden määrää ja vaikutusta elämänlaatuusi

Tee CAT-testi

Poistut nyt GSK:n verkkosivustolta

Tämä linkki vie verkkosivustolle, joka ei ole GSK:n ylläpitämä.

Takaisin
Jatka

Kirjautumiseen vaadittavan 6-numeroisen (XXXXXX) VNR-koodin löydät lääkkeen tuotepakkauksen kannesta tai sivusta: