Astma ja keuhkoahtaumatauti vaativat usein säännöllistä lääkehoitoa. Lääkehoito auttaa, jos sen muistaa toteuttaa oikein. Oikein toteutettu lääkehoito varmistaa lääkkeen tehon, auttaa pitämään sairauden oireet hallinnassa ja vähentää usein pahenemisvaiheiden esiintyvyyttä. Lääkehoidon ohjeiden noudattaminen kannattaa, sillä se vaikuttaa astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavan elämänlaatuun merkittävästi.
Maailman astmapäivän tarkoituksena on nostaa tietoisuutta astmasta sairautena. Vuoden 2021 astmapäivän teema on murtaa astmaan liittyviä väärinkäsityksiä. Monet astmaan liittyyvät väärinkäsitykset voivat tulla yllätyksenä myös astmaatikolle, sillä aikaisemmin saatu ohje hoidosta voi olla vanhetunut uusien hoitosuositusten myötä.
Etävastaanottojen hyödyntäminen terveydenhuollossa on lisääntynyt nopeasti koronapandemian myötä. Etävastaanotolla on paljon etuja, mutta myös huomioitavia näkökohtia. Kun potilas ja ammattilainen kohtaavat etänä, voi vastaanoton toteuttaa potilaalle tutussa paikassa, potilas säästää aikaa ja välttää liikkumiseen liittyviä infektioriskejä. Vaikka kaikkea ei vielä etävastaanotolla pystytä hoitamaan, voidaan sen kautta helpottaa myös astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavan asiointia.
Keuhkoahtaumataudin, kuten muidenkin pitkäaikaissairauksien, hoitaminen edellyttää terveydentilan jatkuvaa seurantaa ja potilaan aktiivista osallistumista. Tämä on saattanut olla haastavaa koronapandemian vuoksi. Koronavirus ei kuitenkaan saa estää perussairauksien hoitoa, vaan hoitoon on tarvittaessa uskallettava hakeutua.
Yskä ja limaisuus lisääntyvät ja tekevät olon hankalaksi päivällä, rasitus lisää hengenahdistusta ja astma herättää oireillaan aamuyöstä. Moni astmaa sairastava on saattanut kokea astman pahenemisvaiheen, jolloin astmaoireet vaikeutuvat ja hoitotasapaino heikkenee. Vaikka astmaa sairastavalle määrätyn hoidon tavoitteena on ehkäistä pahenemisvaiheita, niiden täydellinen välttäminen ei aina ole mahdollista.
Keuhkoahtaumatautia sairastavalle pahenemisvaihe merkitsee oireiden lisääntymistä ja hankaloitumista. On tärkeää huolehtia siitä, ettei kärsitty pahenemisvaihe johda toistuvaan keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden kierteeseen, joka heikentää potilaan elämänlaatua.
Maailmanlaajuista keuhkoahtaumatautipäivää vietetään 18.11.2020 teemalla ”Living well with COPD -everybody, everywhere”. Teeman tarkoituksena on muistuttaa, että myös keuhkoahtaumataudin kanssa voi elää hyvää ja aktiivista elämää. Itse asiassa aktiivinen elämäntapa ja liikunta ovat yksi keuhkoahtaumataudin omahoidon keskeisistä asioista.
Keuhkoahtaumatauti on hengityselimistön sairaus, jota sairastaa noin 200 000 suomalaista. Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jossa sinnikkyys ja pitkäjänteisyys kannattavat. Kun keuhkoahtaumataudin hoidon perusasiat ovat järjestyksessä ja toteutuvat arjessa, voi taudin eteneminen hidastua ja elämänlaatu parantua.
Koulujen alkaminen, paluu arkeen ja työelämään sekä säiden kylmeneminen siirryttäessä kohti syksyä voivat vaikuttaa astman hallintaan. Astman oireet, kuten yskä, hengityksen vinkuminen, väsymys tai hengenahdistus saattavat palata. Oireiden ja aikaisempien kokemusten ohjaamana moni palaa arkeen, joka etenee astman rajoittamilla ehdoilla. Olisiko aika arvioida astman hallinta uudelleen?
