Maailman astmapäivää vietetään toukokuun ensimmäisenä tiistaina 3.5.2022. Vuoden 2022 teemana on sulkea astman hoitoon liittyvät aukot – Closing Gaps in Asthma Care. Astman hoidon haasteet voivat vaihdella maasta tai asuinpaikasta riippuen ja vaikuttaa astmaa sairastavan elämään monella tavalla. Astman hoitoon liittyvä aukko voi olla esimerkiksi hoitoon pääsyyn, lääkkeiden saatavuuteen tai lääkehoidon toteutumiseen liittyvä asia.
Keuhkoahtaumatauti on sairaus, jota sairastaa Suomessa arviolta 200 000 ihmistä [1]. Yskä, limaneritys ja hengenahdistus, jotka ovat tyypillisiä taudin oireita, voivat heikentää merkittävästi potilaan elämänlaatua. Vaikka keuhkohtaumatauti on etenevä sairaus, voidaan sen etenemistä yrittää hidastaa. Oikeanlainen hoito ja hoidon toteuttaminen voivat pitää yllä potilaan elämänlaatua.
Ympäristökeskustelu ulottuu tänä päivänä myös lääketeollisuuteen. Valmistusmenetelmiä, lääkeaineita, pakkauksia, jakelua ja kierrätystä kehittämällä lääkkeiden ympäristökuormaa voidaan vähentää. Potilasturvallisuus ja potilaan hyvinvointi ovat aina kuitenkin etusijalla.
Astma ja keuhkoahtaumatauti vaativat usein säännöllistä lääkehoitoa. Lääkehoito auttaa, jos sen muistaa toteuttaa oikein. Oikein toteutettu lääkehoito varmistaa lääkkeen tehon, auttaa pitämään sairauden oireet hallinnassa ja vähentää usein pahenemisvaiheiden esiintyvyyttä. Lääkehoidon ohjeiden noudattaminen kannattaa, sillä se vaikuttaa astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavan elämänlaatuun merkittävästi.
Maailman astmapäivän tarkoituksena on nostaa tietoisuutta astmasta sairautena. Vuoden 2021 astmapäivän teema on murtaa astmaan liittyviä väärinkäsityksiä. Monet astmaan liittyyvät väärinkäsitykset voivat tulla yllätyksenä myös astmaatikolle, sillä aikaisemmin saatu ohje hoidosta voi olla vanhetunut uusien hoitosuositusten myötä.
Etävastaanottojen hyödyntäminen terveydenhuollossa on lisääntynyt nopeasti koronapandemian myötä. Etävastaanotolla on paljon etuja, mutta myös huomioitavia näkökohtia. Kun potilas ja ammattilainen kohtaavat etänä, voi vastaanoton toteuttaa potilaalle tutussa paikassa, potilas säästää aikaa ja välttää liikkumiseen liittyviä infektioriskejä. Vaikka kaikkea ei vielä etävastaanotolla pystytä hoitamaan, voidaan sen kautta helpottaa myös astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavan asiointia.
Keuhkoahtaumataudin, kuten muidenkin pitkäaikaissairauksien, hoitaminen edellyttää terveydentilan jatkuvaa seurantaa ja potilaan aktiivista osallistumista. Tämä on saattanut olla haastavaa koronapandemian vuoksi. Koronavirus ei kuitenkaan saa estää perussairauksien hoitoa, vaan hoitoon on tarvittaessa uskallettava hakeutua.
Yskä ja limaisuus lisääntyvät ja tekevät olon hankalaksi päivällä, rasitus lisää hengenahdistusta ja astma herättää oireillaan aamuyöstä. Moni astmaa sairastava on saattanut kokea astman pahenemisvaiheen, jolloin astmaoireet vaikeutuvat ja hoitotasapaino heikkenee. Vaikka astmaa sairastavalle määrätyn hoidon tavoitteena on ehkäistä pahenemisvaiheita, niiden täydellinen välttäminen ei aina ole mahdollista.
Keuhkoahtaumatautia sairastavalle pahenemisvaihe merkitsee oireiden lisääntymistä ja hankaloitumista. On tärkeää huolehtia siitä, ettei kärsitty pahenemisvaihe johda toistuvaan keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden kierteeseen, joka heikentää potilaan elämänlaatua.
