Keuhkoahtaumatautia sairastavalle pahenemisvaihe merkitsee oireiden lisääntymistä ja hankaloitumista. On tärkeää huolehtia siitä, ettei kärsitty pahenemisvaihe johda toistuvaan keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden kierteeseen, joka heikentää potilaan elämänlaatua.
Maailmanlaajuista keuhkoahtaumatautipäivää vietetään 18.11.2020 teemalla ”Living well with COPD -everybody, everywhere”. Teeman tarkoituksena on muistuttaa, että myös keuhkoahtaumataudin kanssa voi elää hyvää ja aktiivista elämää. Itse asiassa aktiivinen elämäntapa ja liikunta ovat yksi keuhkoahtaumataudin omahoidon keskeisistä asioista.
Keuhkoahtaumatauti on hengityselimistön sairaus, jota sairastaa noin 200 000 suomalaista. Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jossa sinnikkyys ja pitkäjänteisyys kannattavat. Kun keuhkoahtaumataudin hoidon perusasiat ovat järjestyksessä ja toteutuvat arjessa, voi taudin eteneminen hidastua ja elämänlaatu parantua.
Koulujen alkaminen, paluu arkeen ja työelämään sekä säiden kylmeneminen siirryttäessä kohti syksyä voivat vaikuttaa astman hallintaan. Astman oireet, kuten yskä, hengityksen vinkuminen, väsymys tai hengenahdistus saattavat palata. Oireiden ja aikaisempien kokemusten ohjaamana moni palaa arkeen, joka etenee astman rajoittamilla ehdoilla. Olisiko aika arvioida astman hallinta uudelleen?
Kiire työpaikalla, huonot uutiset, romuttuneet lomasuunnitelmat tai huoli tulevasta voivat rasittaa tavallista ihmistä sekä aiheuttaa stressiä. Astmaatikolla koettu stressi saattaa lisätä astman oireita. Astman hoidolle tulisi varata aikaa myös silloin, kun muut asiat vievät huomiota ja stressi lisääntyy.
Toukokuun ensimmäinen tiistai on perinteisesti ollut Global Initiative for Asthma (GINA)-organisaation järjestämä astman teemapäivä. Kuten moni muukin tapahtuma, astman teemapäivä on siirtynyt koronaviruspandemian vuoksi. Koronaviruspandemian aikana astman ja muiden keuhkosairauksien hoitotasapainosta huolehtiminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.
Koronavirus on saattanut hankaloittaa monen astmaatikon ja keuhkoahtaumapotilaan arkea, mutta rajoitukset on syytä ottaa vakavasti. Riskiryhmään kuuluvan on erityisen tärkeä noudattaa annettuja ohjeita taudin leviämisen hillitsemiseksi ja oman terveytensä suojaamiseksi.
Ympäristökeskustelu ulottuu tänä päivänä myös lääketeollisuuteen. Valmistusmenetelmiä, lääkeaineita, pakkauksia, jakelua ja kierrätystä kehittämällä lääkkeiden ympäristökuormaa voidaan vähentää. Potilasturvallisuus ja potilaan hyvinvointi ovat aina kuitenkin etusijalla.
Astma on krooninen hengityselinsairaus, jonka hoidon tavoitteena on oireettomuus. Sairauden hallintaa haastaa muuttuva taudinkuva, sillä astman tila voi olosuhteiden seurauksena vaihdella oireettomuudesta äkillisiin pahenemisvaiheisiin jopa päivittäin. Astman hallinnassa seuranta ja oireiden tunnistaminen ovat avainasemassa, jotta hoito pysyy ajan tasalla.
