Astmaatikko, mitä sinulle kuuluu?

Julkaistu 7.9.2020

Koulujen alkaminen, paluu arkeen ja työelämään sekä säiden kylmeneminen siirryttäessä kohti syksyä voivat vaikuttaa astman hallintaan. Astman oireet, kuten yskä, hengityksen vinkuminen, väsymys tai hengenahdistus saattavat palata. Oireiden ja aikaisempien kokemusten ohjaamana moni palaa arkeen, joka etenee astman rajoittamilla ehdoilla. Olisiko aika arvioida astman hallinta uudelleen?

Astman hallinta on muutakin kuin oireiden arviointia

Moni astmaatikko on kohdannut seurantakäynnillä kysymyksen omasta astman hallinnastaan. Vastausta saatetaan usein etsiä pahenemisvaiheiden ja oireiden ilmenemisen kautta. Astman hoitoa ohjataan seuraamalla astman hallintaa, jonka arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös muihin asioihin kuin pelkästään oireiden ja pahenemisvaiheiden määrään.

Astman katsotaan olevan hyvin hallinnassa, kun

päiväaikaisia oireita esiintyy enintään kahdesti viikossa,
yöoireita ei ole,
oireet eivät aiheuta rajoitteita työntekoon tai harrastuksiin,
avaavaa lääkettä tarvitsee käyttää enintään kaksi kertaa viikossa, ja
FEV1- spirometrian tulos on normaali tai PEF-seuranta on normaalilla tasolla, eikä seurannassa esiinny poikkeavaa vaihtelua [1].

Astman hallinnan arvioinnissa saatetaan käyttää myös astmatestiä. Kun astmatestipisteet ovat 20 tai enemmän, on astma hallinnassa.

Moni astmaatikko ei välttämättä kiinnitä huomiota työntekoa tai harrastuksia rajoittaviin astmaoireisiin, vaikka tämäkin on osa astman hallinnan arviointia. Rajoitteet saatetaan kokea osana normaalia arkea miettimättä sen tarkemmin, mikä rajoitteen aiheuttaa tai mitä sille voisi tehdä.

Aikaisemmat kokemukset voivat luoda rajoitteita

Astmaatikon kokema työn tai harrastuksen rajoite voi olla myös itse asetettu. Rajoitteen taustalla saattaa olla aikaisempi huono kokemus, joka voi liittyä astmaoireiden ilmaantumiseen. Ajan saatossa tämä kokemus saattaa ohjata käyttäytymistä kohti rajoittuneempaa arkea.

Klassinen esimerkki löytyy liikunnasta. Liikunnan aikana ilmaantuneet astmaoireet saattavat saada potilaan rajoittamaan liikkumista tai jonkun tietyn lajin harrastamista, vaikka taustalla saattaa olla esimerkiksi yleisesti heikentynyt astman hallinnan taso. Astmaatikko pyrkii jatkossa välttämään oireita rajoittamalla liikuntaa ja fyysistä rasitusta (esimerkiksi aika, paikka, liikuntamuoto) todellisen ongelman ollessa muualla.

Käsitys astman luomista rajoitteista voi muuttua, kun tilannetta ja astman hoidon tasoa tarkastellaan kokonaisuutena. Apua tähän pohdintaan saa esimerkiksi seurantakäynnillä, jonka aikana koetuista rajoitteista voi keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa.

Astman hallintaa voi arvioida myös itse

Astmaatikko voi arvioida astman hallintaa myös itse, eikä ainoastaan seurantakäyntien yhteydessä. Esimerkiksi astmatestin avulla arviointi on nopeaa ja helppoa. Viisi kysymystä (alle 12-vuotiailla seitsemän kysymystä, joista osan täyttää aikuinen) mittaavat astmaatikon kokemaa astman hallintaa viimeisen kuukauden ajalta ja testissä huomioidaan myös työhön, kouluun tai kotona tapahtuvaan toimintaan liittyvät rajoitteet.

Astmaatikon kannattaa panostaa itseensä. Elintavat ovat keskeinen osa astman hoitoa. Astmaatikon oma aktiivisuus toteuttaa annettuja hoito-ohjeita sekä arvioida itse astman hallintaansa johtaa usein parempaan elämänlaatuun. Astman hyvä hallinta voi myös mahdollistaa koulussa, työelämässä tai harrasteiden parissa asioita, jotka aikaisemmin olivat huonosta hoitotasapainosta johtuvien oireiden vuoksi koettu mahdottomiksi.