Mikä on etävastaanotto?

Etävastaanotolla potilaan haastattelu, tutkiminen, seuranta tai hoito tapahtuu tietokoneen tai puhelimen välityksellä. Etävastaanotto voi esimerkiksi olla tietokoneella tekstimuotoisesti käyty keskustelu eli chat, puhelu tai videovastaanotto, joka on lähes kaikille tuttu nykyisistä videopuheluista. Terveydenhuollossa käytettävät videopuhelut ovat kuitenkin tietoturvaltaan erityisesti suojattuja.

Edistyneemmissä järjestelmissä etävastaanottoon voi olla mahdollista yhdistää etäluettavia mittareita tai testejä, mutta useimmiten nämä tiedot toimitetaan vielä erikseen. Käynti terveydenhuollon tiloissa voi myös olla osa etävastaanottoa, jos esimerkiksi hoitajan vastaanotolla konsultoidaan lääkäriä chat- tai videoyhteyden kautta.

Etävastaanottoa varten tarvitaan potilaan suostumus, joka kysytään palvelun tarjoajan toimesta. Käytännössä suostumus annetaan jo etävastaanottoa varatessa, jolloin voi myös varata haluamansa ammattilaisen vastaanottoajan. Terveydenhuollon etävastaanottoa koskevat vaatimukset ja määritelmät löydät Valviran sivuilta.

Astma, keuhkoahtaumatauti ja etävastaanotto

Perinteisesti astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavia on hoidettu lähivastaanotolla, mutta miten astma ja keuhkoahtaumatauti soveltuvat etävastaanotolle?

– Astmaan ja keuhkoahtaumatautiin liittyvät seurantakäynnit voidaan hyvin toteuttaa etävastaanottona. Erikoislääkärin työtä etävastaanotolla tukevat erinomaisen hyvin astmahoitajat ja myös yleislääkärit. Ensimmäistä etävastaanottoa usein jännitetään, mutta etävastaanottoja kokeilleet valitsevat usein sellaisen jatkossakin. Palvelua käyttävätkin nykyisin kaikenikäiset, kertoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Annette Kainu [1].

Fyysisiä tutkimuksia, toimenpiteitä tai ohjausta vaativat vastaanotot, kuten keuhkojen kuuntelu, happisaturaation mittaaminen tai lääkkeenottotekniikan tarkastaminen edellyttävät luonnollisestikin lähivastaanottokäynnin. Astmaa tai keuhkoahtaumaa sairastava voi tiedustella omalta terveyspalvelujen tarjoajaltaan etävastaanoton mahdollisuutta. Ajanvarauksellisissa palveluissa etävastaanotto on usein jo potilaan valittavissa suoraan.

Etävastaanotto: valmistaudu ja vaikuta

Etävastaanotolle on hyvä valmistautua. Seuraa palveluiden tarjoajan ohjeita ja varaa vastaanotolle kirjautumiseen ja yhteyden ottamiseen hieman aikaa. Useimmiten on mahdollista testata omaa laitteistoa videovastaanottoa varten. Tällöin voi antaa omalle laitteelle luvan kameran ja mikrofonin käyttöön sekä ottaa kuulokkeet tarvittaessa esiin. Tunnistautuminen vastaanotolle tapahtuu usein omilla verkkopankkitunnuksilla. Annette Kainu nostaa esiin myös perusasioita vuorovaikutuksen näkökulmasta:

– On hyvä miettiä, missä on vastaanoton aika, jotta vastaanotto ei keskeydy ja voi vapaasti puhua. Muuten voi valmistautua kuten lähivastaanotollekin, tekemällä esimerkiksi astmatestin tai CAT-testin valmiiksi ja puhaltamalla PEF-mittauksia. Jos käytössä on sähköinen sovellus oireiden tai liikunnan seurannassa ja haluat jakaa tietoja lääkärin kanssa, lataa sähköinen raportti valmiiksi tai ota näkymästä ruutukaappaus jaettavaksi. Mieti myös etukäteen, mihin kysymyksiin haluaisit lääkäriltä vastauksia ja kirjoita ne itselle ylös muistilapulle, neuvoo Annette Kainu.

Videoyhteys vastaanotolla vaatii hyvän verkkoyhteyden, mutta tuo lääkärin näkökulmasta selviä hyötyjä: videovastaanotolla voi esimerkiksi esitellä lääkkeenottotekniikkaa potilaalle. Tekniikan rajoituksen on kuitenkin hyvä tuntea ja tietää. Videokuvan välityksellä pienet ilmeet ja eleet eivät välity samalla tavalla kuin fyysisessä kohtaamisessa. Tärkeää on, että yhteysväline on potilaalle helppokäyttöinen, jotta voidaan keskittyä vastaanoton sisältöön:

– Olennaista on vuorovaikutus potilaan kanssa. Lääkärin täytyy rytmittää keskustelua niin, että ei puhu potilaan päälle -tämä osaltaan myötävaikuttaa siihen, että moni potilas kokee tulleensa paremmin kuulluksi etävastaanotolla! Lääkärin on myös osattava kysyä aktiivisesti lisäkysymyksiä. Potilas ei välttämättä aina osaa mainita kaikista oireistaan, koska ei koe niiden liittyvän keuhkotilanteeseensa. Lääkäriltä etävastaanottotoiminta edellyttääkin kokemusta, lisää Kainu.

Aina asiat eivät hoidu kokonaan etävastaanotolla ja potilas täytyy ohjata lähivastaanotolle jonkin asian tutkimiseksi tarkemmin. Tällöinkään etävastaanotto ei ole epäonnistunut. On havaittu asia, joka vaatii jatkotutkimuksia ja lääkäri pystyy ohjaamaan potilaan jatkotutkimukseen useimmiten selkeällä kysymyksenasettelulla.

Etävastaanoton muistilista astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavalle

1. Kysy mahdollisuutta etävastaanottoon.

2. Varmista, että saat ohjeet etäyhteyden toteuttamisesta. Jos mahdollista, testaa yhteys. Saat lisäohjeita tarvittaessa palveluiden tarjoajalta yhteyden toteuttamiseksi.

3. Tee etukäteen määrätyt testit ja laboratoriokokeet (esimerkiksi PEF-seuranta, spirometria ja muut laboratoriokokeet, astmatesti tai CAT-testi).

4. Mieti, missä olet käynnin aikana. Näin vältyt häiriöiltä ja voit puhua vapaasti.

5. Saavu käynnille oikeassa ajassa ja ota tunnistautumisessa tarvittavat asiat saataville.

6. Valmistaudu kertomaan käynnillä:

• Oireista ja niiden muuttumisesta
• Lääkehoidon toteuteumisesta ja käytetyistä lääkkeistä
• Omahoidon toteutumisesta (esim. liikunta)
• Muista sairauteen vaikuttavista ja sinua askarruttavista asioista

7. Muista vuorovaikutus lääkärin kanssa; kysy jos jokin askarruttaa mieltäsi ja tee lista asioista, joita haluat kysyä lääkäriltä

Tee astmatesti tai CAT-testi etävastaanottoa varten

• Tee astmatesti
• Tee CAT-testi

Jos epäilet sairastavasi astmaa tai keuhkoahtaumatautia, ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi.

Lisää aiheesta:

• Muista hoitaa keuhkoahtaumatautia myös koronavirusaikana
• Astman pahenemisvaihe
• Valmistaudu vastaanottokäynnille -Hengitysliitto

Lähteet:

[1] Annette Kainu, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri. Haastattelu 6.4.2021.