Keuhkoahtaumataudin hoito on kokonaisvaltaista hoitoa

Keuhkoahtaumataudin hoidossa lääkehoito ja lääkkeetön hoito tukevat toisiaan. Lääkehoidon tarkoituksena on vähentää potilaan oireita ja pahenemisvaiheita [1]. Lääkehoito koostuu suurelta osin inhaloitavista eli sisäänhengitettävistä lääkkeistä. Olennaista on, että potilas ottaa lääkkeet oikein ja säännöllisesti. Lääkehoito voi ajan kuluessa muuttua, joten myös uusien lääkkeiden käyttö tulee opetella ja hallita.

Keuhkoahtaumataudin omahoito on pitkälti potilaan vastuulla. Tupakoinnin lopettaminen sekä aktiivisen elämäntapa ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa. Potilaalle määrätyt lääkkeet toimivat paremmin, kun keuhkot eivät altistu haitallisille savuille ja kaasuille. Tupakoinnin lopettaminen parantaa taudin ennustetta [1]. Tämä voi tarkoittaa keuhkoahtaumataudissa esimerkiksi oireiden vähenemistä tai pahenemisvaiheiden harvenemista.

Liikkuminen joko hyötyliikunnan merkeissä tai harrastusten parissa ympäri vuoden kannattaa erityisesti keuhkoahtaumatautia sairastavan kohdalla. Liikunta ja liikunnallinen kuntoutus auttavat keuhkoahtaumapotilasta ylläpitämään keuhkojen kuntoa. Kun keuhkot saavat rasitusta, pysyy keuhkojen toimintakyky yllä. Aktiivisen elämäntavan voi aloittaa pienin, itselle sopivin askelin. Apu liikkumiseen voi löytyä monella tavalla, esimerkiksi askelmittaria voi hyödyntää arkiaktiivisuuden mittaamisessa ja lisäämisessä.

Tunnista keuhkoahtaumataudin oireet ja niiden vaihtelu

Keuhkoahtaumataudin oireita ovat muun muassa yskä, limannousu ja hengenahdistus sekä taudin edetessä laihtuminen, väsymys ja toistuvat pahenemisvaiheet [1]. Oireiden määrän lisääntyminen tai oireiden hankaloituminen on merkki taudin etenemisestä. Keuhkoahtaumapotilaan olisikin hyvä mitata oireita tasaisin väliajoin, jotta oireiden vaihtelu olisi tunnistettavissa.

Hyvä väline oireiden ja elämänlaadun mittaamiseen on keuhkoahtaumataudin arviointitesti (CAT-testi). Säännöllisesti tehtynä pistemäärän muutos kertoo, miten oireet ovat muuttuneet. Pistemäärän noustessa keuhkoahtaumataudin vaikutus potilaan elämänlaatuun on surempi.

Seurantakäynti pitää hoidon ajan tasalla

Lääkärin tai hoitajan luona tapahtuva säännöllisesti tehty seurantakäynti tukee potilasta hoidon perusasioissa ja on samalla mahdollisuus päivittää hoitoa. Lääkärin näkökulmasta saattaa olla tarvetta päivittää lääkitystä, ravitsemusta tai muita hoito-ohjeita jopa vuosittain. Myös sairastetut pahenemisvaiheet ja oireiden määrä vaikuttaa lääkityksen valintaan. Siksi erityisesti pahenemisvaiheiden jälkeen olisi syytä käydä kontrollissa. Hoitaja taas varmistaa muun muassa lääkkeenottotekniikan ja rokotukset sekä ohjaa tarvittaessa omahoidon toteutumista oikein.

Seurantakäynti antaa myös potilaalle mahdollisuuden vaikuttaa omaan hoitoonsa. Keuhkoahtaumatautiin kuuluva ohjattu omahoito tarkoittaa, että potilas osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun terveydenhuollon henkilön tukemana [1]. Seurantakäynneillä tehtävän yhteistyön kautta voidaankin varmistaa paras mahdollinen hoitotulos ja sairauden hallinta.

Lue lisää:

• Testaa keuhkoahtaumataudin oireiden määrä CAT-testin avulla
• Lue elintapojen vaikutuksesta keuhkoahtaumataudin hoidossa
• Onko lääkkeenottotekniikkasi kunnossa?
• Käypä hoito-potilasversio: Keuhkoahtaumatauti-salaa etenevä kansantauti
• Hoitotyön tutkimussäätiö: Keuhkoahtaumataudin omahoidon hoitosuositus

Lähteet:

[1] Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 8.10.2020). Saatavilla: https://kaypahoito.fi