Keuhkoahtaumataudin, kuten muidenkin pitkäaikaissairauksien, hoitaminen edellyttää terveydentilan jatkuvaa seurantaa ja potilaan aktiivista osallistumista. Tämä on saattanut olla haastavaa koronapandemian vuoksi. Koronavirus ei kuitenkaan saa estää perussairauksien hoitoa, vaan hoitoon on tarvittaessa uskallettava hakeutua.

Yskä ja limaisuus lisääntyvät ja tekevät olon hankalaksi päivällä, rasitus lisää hengenahdistusta ja astma herättää oireillaan aamuyöstä. Moni astmaa sairastava on saattanut kokea astman pahenemisvaiheen, jolloin astmaoireet vaikeutuvat ja hoitotasapaino heikkenee. Vaikka astmaa sairastavalle määrätyn hoidon tavoitteena on ehkäistä pahenemisvaiheita, niiden täydellinen välttäminen ei aina ole mahdollista.

Keuhkoahtaumatautia sairastavalle pahenemisvaihe merkitsee oireiden lisääntymistä ja hankaloitumista. On tärkeää huolehtia siitä, ettei kärsitty pahenemisvaihe johda toistuvaan keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden kierteeseen, joka heikentää potilaan elämänlaatua.

Keuhkoahtaumatauti on hengityselimistön sairaus, jota sairastaa noin 200 000 suomalaista. Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jossa sinnikkyys ja pitkäjänteisyys kannattavat. Kun keuhkoahtaumataudin hoidon perusasiat ovat järjestyksessä ja toteutuvat arjessa, voi taudin eteneminen hidastua ja elämänlaatu parantua.

Koulujen alkaminen, paluu arkeen ja työelämään sekä säiden kylmeneminen siirryttäessä kohti syksyä voivat vaikuttaa astman hallintaan. Astman oireet, kuten yskä, hengityksen vinkuminen, väsymys tai hengenahdistus saattavat palata. Oireiden ja aikaisempien kokemusten ohjaamana moni palaa arkeen, joka etenee astman rajoittamilla ehdoilla. Olisiko aika arvioida astman hallinta uudelleen?

Kiire työpaikalla, huonot uutiset, romuttuneet lomasuunnitelmat tai huoli tulevasta voivat rasittaa tavallista ihmistä sekä aiheuttaa stressiä. Astmaatikolla koettu stressi saattaa lisätä astman oireita. Astman hoidolle tulisi varata aikaa myös silloin, kun muut asiat vievät huomiota ja stressi lisääntyy.