Oletko terveydenhuollon ammattilainen?

Voiko stressi pahentaa astmaa?

Kiire työpaikalla, huonot uutiset tai huoli tulevasta. Yhtäkkiä yskittää ja henkeä ahdistaa. Voivatko keuhkot todella reagoida mieltä painaviin asioihin? Kyllä - astmaatikolla stressi saattaa liittyä lisääntyneisiin astman oireisiin


Astmaoireet alkavat usein esimerkiksi virusinfektion, fyysisen rasituksen, kylmän ilman tai allergeeneille altistumisen yhteydessä. Oireiden lisääntymisen taustalla voi olla monta tekijää, joista yksi voi olla myös stressi. Stressi on normaali reaktio eri elämäntilanteissa, eikä lyhytaikainen stressi yleensä aiheuta ongelmia. Pitkäaikainen stressi voi kuitenkin olla terveydelle vaarallista.


Pelkkä stressi tai voimakkaat tunnetilat eivät aiheuta astmaa, eikä suinkaan ole kyse siitä, että astma olisi psyykkinen sairaus. Voimakas stressi vaikuttaa tulehdusreaktioon ja alentaa vastustuskykyä, minkä vuoksi stressaava elämäntilanne voi lisätä astman oireita.

Mies istuu pöydän ääressä tietokoneella ja katsoo ulos ikkunasta.

Huolehdi astman hoidosta myös silloin, kun olet stressaantunut

Stressaavassa ja kiireisessä elämäntilanteessa astman hoito ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä. Astmaatikolle olisi kuitenkin tärkeää, että tautia hoidetaan nimenomaan kiireen ja stressin keskellä. Hyvä astman hallinta estää negatiiviseen kierteeseen ajatumista, jossa stressin aiheuttamat astman oireet aiheuttavat lisää stressiä, joka pahentaa oireita entisestään.

Astmaatikon muistilista stressin hallintaan

  1. Huolehdi lääkkeenotosta ja omahoidosta. Hoito-ohjeiden toteuttaminen, liikunta, ravinto ja painonhallinta, savuttomuus ja astmaa pahentavien tekijöiden tunteminen auttavat astman hallinnassa. Astman hallintaa voi myös testata astmatestin avulla.
  2. Pidä päiväkirjaa. Kartoita stressin, ahdistuksen ja astmaoireiden yhteyttä päiväkirjan avulla, jolloin voit löytää yhteyden stressin aiheuttajan ja astmaoireiden välillä.
  3. Mieti, mikä vähentää kokemaasi stressiä. Stressiä voi hallita monella tavalla, kuten lepäämällä tai toiminnalla mieleisen harrastuksen parissa. Päihteet, kuten alkoholi, voivat kuitenkin pahentaa stressiä ja johtaa uupumisen kierteeseen.
  4. Liikunta. Riittävästä liikunnasta huolehtiminen pitää keuhkojen kuntoa yllä, mutta voi myös vähentää koettua stressiä. Muista siis jatkaa liikuntaharrastusta stressaavina aikoina tai aloita sellainen.
  5. Mieti, olisiko potilasjärjestön palveluista apua sinulle. Keskustelemalla samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa voit saada apua, neuvoja ja varmuutta astman hoitoon.
  6. Keskustele tarvittaessa sinua hoitavan tahon kanssa astman aiheuttamasta stressistä ja ahdistuneisuudesta. Älä aliarvioi astman vaikutusta sinuun. Voi olla hyödyllistä keskustella terveydenhuollon amattilaisen kanssa tunteista, joita olet esimerkiksi pahenemisvaiheen aikana kokenut. Näin sinua hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset voivat auttaa sinua parhaalla mahdollisella tavalla.

Viitteet:

  1. Astma: Käypä hoito -suositus 2022, www.kaypahoito.fi.

  2. Stressi. Lääkärikirja Duodecim, 1.4.2022, Kustannus Oy Duodecim, https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976. (Viitattu 3/2024)

06/2024, NP-FI-ASU-WCNT-240016