Stressi voi lisätä astmaoireita

Astmaoireet alkavat usein esimerkiksi virusinfektion, fyysisen rasituksen, kylmän ilman tai allergeeneille altistumisen yhteydessä [1]. Astmaa pahentavat tekijät ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi keväällä, kesällä ja syksyllä kohonneet siitepölymäärät voivat lisätä allergiaoireita, jotka voivat vaikuttaa myös astman hoitotasapainoon. Syksyllä ja talvella taas lämpötilan vaihtelut ja virusinfektiot voivat laukaista astmaoireet.

Astmaoireiden lisääntymisen taustalla voi olla monta tekijää, joista yksi voi olla myös stressi [1]. Stressi on normaali reaktio eri elämäntilanteissa. Stressillä tarkoitetaankin tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytössä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta pitkäaikainen stressi voi olla terveydelle vaarallista [2].

Huolehdi astmasta myös silloin, kun olet stressaantunut

Stressi ja kiire saattavat viedä huomiota myös astman hoidosta. Stressaantuneena moni muu asia saattaa kiinnittää enemmän huomiota, jolloin astman hoito saattaa jäädä taka-alalle. Astmaatikolle olisikin tärkeää, että astmaa hoidetaan myös kiireen ja stressin keskellä. Hyvä astman hallinta estää myös negatiiviseen kierteeseen ajatumista, jossa ilmenneet astman oireet aiheuttavat lisää stressiä, joka pahentaa oireita.

Astmaatikon muistilista stressin hallintaan

1. Ota astma hallintaan. Huolehdi lääkkeenotosta ja omahoidosta. Hoito-ohjeiden toteuttaminen, liikunta, ravinto ja painonhallinta, savuttomuus ja astmaa pahentavien tekijöiden tunteminen auttavat astman hallinnassa. Astman hallintaa voi myös testata astmatestin avulla.

2. Pidä päiväkirjaa. Kartoita stressin, ahdistuksen ja astmaoireiden yhteyttä päiväkirjan avulla, jolloin voit löytää yhteyden stressin aiheuttajan ja astmaoireiden välillä. Voit suunnitella myös etukäteen tapahtumia ja yrittää sovittaa stressaavat tapahtumat sopiviin kohtiin, jotta stressi ja ahdistuneisuus eivät nouse liian suuriksi.

3. Mieti, mikä vähentää kokemaasi stressiä. Stressiä voi hallita monella tavalla, kuten lepäämällä tai toiminnalla mieleisen harrastuksen parissa. Päihteet, kuten alkoholi, voivat kuitenkin pahentaa stressiä ja johtaa uupumisen kierteeseen [2].

4. Liikunta. Riittävästä liikunnasta huolehtiminen pitää keuhkojen kuntoa yllä, mutta voi myös vähentää koettua stressiä. Muista siis jatkaa liikuntaharrastusta stressaavina aikoina tai aloita sellainen [2].

5. Mieti, olisiko potilasjärjestön palveluista apua sinulle. Keskustelemalla samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa voit saada apua, neuvoja ja varmuutta astman hoitoon.

6. Keskustele tarvittaessa sinua hoitavan tahon kanssa astman aiheuttamasta stressistä ja ahdistuneisuudesta. Älä aliarvioi astman vaikutusta sinuun. Voi olla hyödyllistä keskustella terveydenhuollon amattilaisen kanssa tunteista, joita olet esimerkiksi pahenemisvaiheen aikana kokenut. Näin sinua hoitavat terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa sinua parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko astmasi hallinnassa? Tee astmatesti

Lähteet:

[1] Astma. Käypä hoito suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki 2012 (viitattu 15.6.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

[2] Stressi. Lääkärikirja Duodecim, 30.5.2018. Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla internetissä: Terveyskirjasto Duodecim, osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976. (Viitattu 15.6.2020).