Oletko terveydenhuollon ammattilainen?

Häiritsevätkö astman oireet arkeasi? Älä kärsi turhaan, ota näillä vinkeillä astma hallintaan

Yskittääkö, vinkuuko hengitys, kiristääkö rintaa juostessa? Annatko oireiden olla, koska ”ne nyt vain kuuluvat astmaan”? Astmasi ei ehkä ole hyvässä hoitotasapainossa. Tilanteeseen voi ja kannattaa puuttua.


Astma on krooninen eli pitkäaikainen hengityselinsairaus, mikä tarkoittaa että taudin kanssa on usein elettävä koko loppuelämä. Astman hyvään hoitoon kannattaa siis panostaa - hyvä, oireeton elämä astman kanssa on useimmiten täysin mahdollista. Lievätkin astman oireet on syytä hoitaa, eikä pieneistä oireista tule kärsiä.

Kahden ihmisen kengät niittymaista horisonttia vasten.

Kiinnitä huomiota astmaoireiden muutoksiin

Astman hallintaan vaikuttaa moni asia ja vaikutukset ovat yksilöllisiä. Lisäksi sairauden hallintaa haastaa astmalle tyypillinen, muuttuva taudinkuva. Astman tila saattaa olosuhteiden seurauksena vaihdella oireettomuudesta äkillisiin oireisiin tai pahenemisvaiheisiin. Siksi onkin tärkeää, että opit tuntemaan oman sairautesi ja toimimaan sen kanssa, etkä anna sairauden ohjata liikaa elämääsi.


Oireiden tunnistaminen ja seuranta ovat avainasemassa, jotta hoito saadaan pysymään ajan tasalla. Kun tunnistat huonosti hallinnassa olevan astman, sairauden hallintaan vaikuttaviin tekijöihin voidaan puuttua ajoissa.

    Astman hallinnan kannalta on tärkeää pohtia, kuinka tarkkaan tunnet omat oireesi:
  • Kiinnitätkö tietoisesti huomiota oireidesi, kuten yskän ja limaisuuden määrään?
  • Tunnistatko tekijät, jotka saavat astmaoireesi lisääntymään?
  • Mitä olet tehnyt näiden tekijöiden välttämiseksi?
  • Tiedätkö, miten toimia, jos oireet alkavat lisääntyä?
  • Milloin olet viimeksi keskustellut astmastasi lääkärin tai hoitajan kanssa?

Opettele tunnistamaan astmaasi pahentavat tekijät

Astman oireiluun vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä. Osaatko ennakoida astmasi hallintaa heikentävät tekijät vai reagoitko vasta oireiden ilmaannuttua?


    Astman oireilulle altistavat tekijät on tärkeä tunnistaa, jotta niihin voi varautua ja reagoida etukäteen. Alla on listattu tyypillisiä astman hallintaa huonontavia tekijöitä. Vaikuttaako jokin näistä omaan oireiluusi?
  • Ylähengitystiesairaudet, kuten flunssa tai influenssa
  • Tupakointi tai passiivinen tupakansavulle altistuminen
  • Puutteellinen tai huono lääkkeenottotekniikka
  • Sitoutumattomuus omahoitoon, esim. liikunnan laiminlyönti
  • Allergeenit, kuten lemmikit ja siitepölyt
  • Työperäiset altisteet, kuten pölyt, hajut tai käryt
  • Ylipaino
  • Ilmansaasteet ja sääolosuhteet
  • Fyysinen rasitus

Oireiluun varautumisen lisäksi oman astman tunteminen ehkäisee turhien rajoitteiden ylläpitämistä. Osaa astmaa pahentavista tekijöistä voi olla tärkeää välttää kokonaan. Allergian aiheuttamissa oireissa voi olla hyötyä siedätyshoidosta. Toisaalta jos et sairasta allergista astmaa, Käypä hoito -suositusten mukaan sinun ei tarvitse välttää hengitettäviä allergeenejä.

Mistä tietää, onko astma huonossa hoitotasapainossa?

Useimmiten astmaoireet saadaan pysymään hallinnassa säännöllisellä lääkityksellä ja omahoidolla (ravinto, liikunta). Toisille hallitsematon astma voi kuitenkin olla arkipäivää, sillä oireisiin on helppo tottua, vaikka ne häiritsisivätkin arkea.

    Mistä sitten tietää, onko astman hoidossa kehitettävää? Hallitsematon astma vaikuttaa monella tavalla astmaatikon elämään, aiheuttaen rajoitteita ja elämänlaadun heikkenemistä.
  • Huonossa hoitotasapainossa olevalle astmalle on tyypillistä runsas avaavan lääkkeen käyttö, oireista johtuvat yöheräilyt sekä normaalin elämän, kuten harrastamisen, rajoittuminen astmaoireiden takia.
  • Tunnusmerkkejä ovat myös tablettikortisonihoitoa tai sairaalahoitoa vaativat pahenemisvaiheet.

Jos tunnistat itsesi näistä tunnusmerkeistä, ota yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan ja varaa seurantakäynti, ja kerro tilanteestasi. Voit myös kartoittaa oireesi tekemällä astmatestin ja ottaa tulokset mukaan vastaanotolle. Terveydenhuollon ammattilaiset osaavat neuvoa, kuinka tilannettasi voitaisiin helpottaa.

Entä jos hoito-ohjeiden noudattaminenkaan ei auta?

Yleensä oireiden hallintaa pystytään parantamaan. Mikäli astmaa ei saada hallintaan lääkitystä muuttamalla tai pahentaviin tekijöihin vaikuttamalla, on tärkeää, että lääkäri varmistaa diagnoosin ja poissulkee muiden sairauksien mahdollisuuden.


Astmaa kutsutaan vaikeaksi, jos oireita ei saada hallintaan hyvästä perushoidosta huolimatta tai jos vahvan lääkityksen vähentäminen johtaa oireiden palautumiseen. Tälläistä astmaa sairastaa vain vajaa 4% kaikista astmaatikoista.


Vaikean astman hoitoon on olemassa erikoissairaanhoidossa erilaisia keinoja, joiden avulla myös tätä astmatyyppiä sairastavien on usein mahdollista saada oireensa hallintaan.

Viitteet:

  1. Astma: Käypä hoito -suositus 2022, www.kaypahoito.fi. (3/2024)

  2. Global initiative for Asthma. Global Strategy for Asthma Management and Prevention, 2023. Saatavilla https://ginasthma.org (3/2024)

  3. P. Ilmarinen & all. Cluster analysis on longitudinal data of patients with adult-onset asthma. The Journal of Allergy and Clinical Immunology, s. 967-978. July/August 2017.

  4. Global initiative for asthma. Severe asthma Guide V4.0, 2023. Difficult to treat and severe asthma in adolescent and adult patients. Diagnosis and management. Saatavilla https://ginasthma.org (3/2024)

06/2024, NP-FI-ASU-WCNT-240015