Pahenemisvaiheen laukaisee useimmiten hengitystieinfektio

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa potilaan hengitystieoireet vaikeutuvat äkillisesti normaalista päivittäisestä vaihtelusta ja lääkitystä joudutaan väliaikaisesti tehostamaan. Oireina ovat hengenahdistuksen lisääntyminen, yskä ja mahdollisesti märkäiset yskökset [1]. Pahenemisvaiheiden oireet ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti [2]. Toisilla pahenemisvaiheessa voi olla alusta asti mukana kaikki edellä mainitut oireet ja pahenemisvaihe voi kestää pitkään. Yksilöllisyys tarkoittaa myös, että taipumus pahenemisvaiheisiin vaihtelee – kaikilla niitä ei esiinny, mutta osalla pahenemisvaiheita esiintyy toistuvasti [1].

Keuhkoahtaumataudin taustalla on yleisimmin tavallinen hengitystieinfektio, joka aiheuttaa noin 60-80% pahenemisvaiheista [1]. Hengitystieinfektiota voi ehkäistä muun muassa huolehtimalla riittävästä käsihygieniasta ja vuosittaisen influenssarokotteen ottamisesta. Myös pneumokokkirokotteen ottamista suositellaan kaikille keuhkoahtaumatautia sairastavalle [1].

Muita pahenemisvaiheeseen johtavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ympäristön ilmansaasteet, mutta myös lääkityksen laiminlyönti ja lopettaminen [2]. Oikeanlainen lääkitys, säännöllinen lääkkeenotto ja oikeanlainen lääkkeenottotekniikka ovatkin erittäin tärkeitä myös pahenemisvaiheiden ehkäisyssä.

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita on erilaisia

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita voidaan luokitella niiden vaikeusasteen mukaan [1]:

• Lievä pahenemisvaihe, jota hoidetaan lyhytvaikutteisilla avaavilla inhalaatiolääkkeillä
• Keskivaikea pahenemisvaihe, jota hoidetaan lyhytvaikutteisten avaavien inhalaatiolääkkeiden lisäksi suun kautta annosteltavalla glukokortikoidi- tai antibioottikuurilla
• Vaikea pahenemisvaihe, joka edellisten lisäksi voi vaatia happihoitoa.

Vaikea pahenemisvaihe vaatii usein päivystyskäyntiä tai sairaalahoitoa, toisin kuin lievä tai keskivaikea pahenemisvaihe, jotka voidaan hoitaa avohoidossa tai polikliinisesti [1]. Keuhkoahtaumatautia sairastavan on hyvä huomata, että kaikki pahenemisvaiheet eivät edellytä sairaalahoitojaksoa, mutta edellyttävät hoidon toteutumisen ja onnistumisen osalta usein lääkärissä käyntiä. Hoitamatta jätetty pahenemisvaihe voi toistua, jos sen taustalla olevaa syytä ei saada selvitettyä.

Myös korona-aikana koetut pahenemisvaiheet tulisi hoitaa ja selvittää, vaikka ensivaiheessa tehty koronatesti olisikin negatiivinen. Koronatesti sulkee pois COVID-19-taudin, mutta ei muita pahenemisvaiheen taustalla mahdollisesti olevia syitä.

Hoidon hyvä toteuttaminen voi katkaista pahenemisvaiheiden kierteen

Keuhkoahtaumataudissa merkittävä riskitekijä uudelle pahenemisvaiheelle on aikaisemmin sairastettu pahenemisvaihe [1]. Pahenemisvaiheen hoito onkin syytä toteuttaa hyvin, jotta pahenemisvaiheen kierre saadaan katkaistua mahdollisimman nopeasti ja riski sairastua uuteen pahenemisvaiheeseen pienenee. Tällöin on hyvä palata hoidon peruspilareihin – lääkehoitoon ja kotona toteutettuun omahoitoon.

On ensisijaisen tärkeää, että lääkehoito tarkistetaan ja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle pahenemisvaiheen jälkeisellä seurantakäynnillä. Pahenemisvaiheet saattavat aiheuttaa muutoksia potilaan käyttämien lääkkeiden valikoimaan. Seurantakäynnillä on hyvä mahdollisuus myös tarkistaa potilaan lääkkeenottotekniikka ja korjata siinä mahdollisesti esiintyvät puutteet.

Omahoidon hyvä toteuttaminen on avainasemassa pahenemisvaiheiden kierteen katkaisemisessa. Tupakoinnin lopettaminen tulisi tehdä heti diagnoosin saamisen jälkeen. Mikäli tupakoinnin lopettaminen ei heti onnistu, ei tule antaa periksi. Myös liikkumisen määrän nostaminen pahenemisvaiheen jälkeen auttaa palaamaan aktiiviseen elämäntapaan ja tukee oman toimintakyvyn ylläpitämistä.

Testaa keuhkoahtaumataudin oireiden määrä ja vaikutus elämänlaatuun:

• Tee CAT testi

Lue lisää:

• Keuhkoahtaumatauti -perusasiat järjestykseen
• Elintapahoitoa keuhkoahtaumatautiin
• Varhainen puuttuminen voi hidastaa keuhkoahtaumataudin etenemistä

Lähteet:

[1] Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 23.11.2020). Saatavilla: https://kaypahoito.fi

[2] Katja Heikkinen, Maria Juusela, Tiina Kaistila, Sari Knaapi-Junnila, Merja Kukkonen, Anne Pohju, Hannele Siltanen 2018: Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällöt. Koonti hoitosuosituksista. Saatavilla https://www.hotus.fi/keuhkoahtaumatautia-sairastavan-omahoidon-sisallot-hoitosuositus/