Keuhkoahtaumatautia sairastavalle pahenemisvaihe merkitsee oireiden lisääntymistä ja hankaloitumista. Pahenemisvaiheen hyvä hoito on olennaista, jotta kierre saadaan katkaistua mahdollisimman nopeasti.

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa potilaan hengitystieoireet vaikeutuvat normaalista päivittäisestä vaihtelusta ja lääkitystä joudutaan väliaikaisesti tehostamaan. Oireina ovat hengenahdistuksen lisääntyminen, yskä ja mahdollisesti märkäiset yskökset.

Pahenemisvaiheiden oireet ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Toisilla pahenemisvaiheessa voi olla alusta asti mukana kaikki edellä mainitut oireet ja pahenemisvaihe voi kestää pitkään. Yksilöllisyys tarkoittaa myös, että taipumus pahenemisvaiheisiin vaihtelee – kaikilla niitä ei esiinny, mutta osalla pahenemisvaiheita esiintyy toistuvasti.

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden taustalla on yleisimmin tavallinen hengitystieinfektio, joka aiheuttaa noin 60-80% pahenemisvaiheista. Hengitystieinfektioita voi ehkäistä muun muassa huolehtimalla riittävästä käsihygieniasta ja vuosittaisen influenssarokotteen ottamisesta. Myös pneumokokkirokotteen ottamista suositellaan kaikille keuhkoahtaumatautia sairastaville.

Muita pahenemisvaiheeseen johtavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ympäristön ilmansaasteet tai säätilan muutokset, mutta myös lääkityksen laiminlyönti ja lopettaminen. Oikeanlainen lääkitys, säännöllinen lääkkeenotto ja oikeanlainen lääkkeenottotekniikka ovatkin erittäin tärkeitä myös pahenemisvaiheiden ehkäisyssä.

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet voidaan luokitella niiden vaikeusasteen mukaan:
• Lievä pahenemisvaihe, jota hoidetaan lyhytvaikutteisilla avaavilla inhalaatiolääkkeillä
• Keskivaikea pahenemisvaihe, jota hoidetaan lyhytvaikutteisten avaavien inhalaatiolääkkeiden lisäksi suun kautta annosteltavalla glukokortikoidi- tai antibioottikuurilla
• Vaikea pahenemisvaihe, joka edellisten lisäksi voi vaatia happihoitoa.

Lievä tai keskivaikea pahenemisvaihe voidaan hoitaa avohoidossa tai polikliinisesti. Vaikea pahenemisvaihe puolestaan vaatii usein päivystyskäyntiä tai sairaalahoitoa.

Kaikki pahenemisvaiheet eivät siis edellytä sairaalahoitojaksoa. Sen sijaan hoidon toteutumisen ja onnistumisen kannalta on tärkeää käydä seurantakäynnillä, riippumatta minkä asteen pahenemisvaiheesta on kyse. Hoitamatta jätetty pahenemisvaihe voi toistua, jos sen taustalla olevaa syytä ei saada selvitettyä.

Aiemmin sairastettu pahenemisvaihe on merkittävä riskitekijä keuhkoahtaumataudin uudelle pahenemisvaiheelle. Pahenemisvaiheen jälkeen hoidon riittävyys ja toteutuminen olisi hyvä arvioida, jotta riskiä sairastua uuteen pahenemisvaiheeseen saadaan pienennettyä ja kierre saadaan katkaistua mahdollisimman nopeasti. Tällöin on hyvä palata hoidon peruspilareihin - lääkehoitoon ja kotona toteutettuun omahoitoon.

On ensisijaisen tärkeää, että lääkehoito tarkistetaan ja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle pahenemisvaiheen jälkeisellä seurantakäynnillä. Pahenemisvaiheet saattavat aiheuttaa muutoksia käytössä olevien lääkkeiden valikoimaan. Seurantakäynnillä on hyvä mahdollisuus myös tarkistaa lääkkeenottotekniikka.

Omahoidon hyvä toteuttaminen on avainasemassa pahenemisvaiheiden kierteen katkaisemisessa. Tupakoinnin lopettaminen tulisi tehdä heti diagnoosin saamisen jälkeen. Mikäli tupakoinnin lopettaminen ei heti onnistu, ei tule antaa periksi. Myös liikkumisen määrän nostaminen pahenemisvaiheen jälkeen auttaa palaamaan aktiiviseen elämäntapaan ja tukee oman toimintakyvyn ylläpitämistä.