Pitkäaikaisten keuhkosairauksien tilaa tulee seurata säännöllisesti, vaikka muutoksia oireiden määrässä ei olisi havaittavissa. Sekä astman että keuhkoahtaumataudin tila voi muuttua ajan kuluessa, jonka vuoksi oikeanlainen lääkitys ja omahoito edellyttävät lääkärin tai hoitajan kontrollikäyntejä, eli seurantakäyntejä, säännöllisin väliajoin. Seurantakäynneillä kiinnitetään huomiota hoidon tavoitteiden ja onnistumisen kannalta tärkeisiin tekijöihin, kuten esimerkiksi liikuntaan ja mahdollisiin altisteisiin [1,2].

Seurantakäynnit ovat muutakin kuin vain lääkityksen tarkistamista, mikä auttaa potilasta kiinnittämään huomiota hoidon eri osa-alueisiin. Esimerkiksi astman seurantakäynneillä käydään potilaskohtaisesti läpi tarvittaessa allergiaoireiden asianmukaista hoitoa, liikuntatottumuksia, painonhallintaa, savuttomuutta, mahdollisia työperäisiä altistustekijöitä sekä sitoutumista omahoidon toteuttamiseen [1]. Mikäli jokin näistä osa-alueista haittaa astman hallintaa, niihin pyritään vaikuttamaan.

Oireet ohjaavat lääkitystä

Astman ja keuhkoahtaumataudin lääkehoidossa tavoitteena on taudin ennusteen parantamisen lisäksi potilaan oireettomuus tai oireiden vähentäminen [1,2]. Seurantakäynnillä kartoitetaan potilaan oireet, sairastetut pahenemisvaiheet sekä lääkehoidon toteutuminen ja lääkkeenottotekniikka. Jos potilas ei muista käydä seurantakäynnillä tai jättää sen tekemättä muista syistä, ei lääkitystä voida muuttaa, eikä oireisiin vaikuttaa.

Seurantakäynti antaa lääkärille tai hoitajalle mahdollisuuden kiinnittää huomiota oireisiin, joihin potilas saattaa olla tottunut tai ei huomaa niiden muutosta. Seurantakäynnillä astmaatikko voi kertoa esimerkiksi ajoittaisista, mutta ohimenevistä yöoireistaan tai hengityksen vinkumisesta. Mikäli astmaatikko saa astmatestissä alle 20 pistettä lääkkeen säännöllisestä käytöstä huolimatta, ei astma ole todennäköisesti hyvässä hallinnassa. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä astmaa hoitavaan tahoon.

Keuhkoahtaumatautipotilas taas saattaa nostaa esiin seurantakäynnillä esimerkiksi pahentuneen yskän tai hengenahdistuksen, joka on vaikuttanut potilaan omahoidossa toteuttamaan liikuntaan ja sen määrään. Oireiden vaikutusta potilaan hyvinvointiin voidaan kartoittaa CAT-testillä. Erityisesti keuhkoahtaumatautipotilailla pahenemisvaiheet ja niiden jälkeiset seurantakäynnit ovat tärkeitä, koska pahenemisvaiheiden sairastaminen vaikuttaa hoidossa käytettävien lääkkeiden valintaan. Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa potilaan oireet vaikeutuvat normaalista päivittäisestä vaihtelusta [2].

Seurantakäynneillä lääkäri voi muuttaa huonossa hallinnasssa olevan, oireilevan taudin lääkitystä.  Kunkin potilaan kohdalla pyritään välttämään tarpeetonta lääkitystä. Jos esimerkiksi astma on ollut yhtäjaksoisesti hyvässä hallinnassa riittävän pitkään, voidaan lääkitystä joskus myös vähentää [1]. Lääkitystä ei saa muuttaa omaehtoisesti ilman lääkärin hyväksyntää.

Seurantakäynti omiin käsiin

Potilaita ei yleensä erikseen kutsuta seurantakäynnille, joten useimmiten seuranta-ajan varaaminen jää potilaan omalle vastuulle.  Käytännöt kuitenkin vaihtelevat eri terveyskeskuksissa, keuhkosairauksien poliklinikoilla ja yksityisen terveydenhuollon yksiköissä, joten astmaatikon tai keuhkoahtaumatautia sairastavan on hyvä olla tietoinen oman hoitopaikkansa  toimintatavasta.

Astmatesti ja keuhkoahtaumataudin tilaa kartoittava CAT-testi auttavat hoitotasapainon arvioinnissa, joten potilaan on suositeltavaa tehdä ne ennen seurantakäyntiä tapaamisen tueksi.

Tee Astmatesti

Tee CAT-testi

Lähteet:

[1] Käypä hoito suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki 2012 (viitattu 20.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

 
[2] Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 20.9.2019). Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi