Keuhkoahtaumatauti on hengityselimistön sairaus, jota sairastaa noin 200 000 suomalaista. Sen hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jossa sinnikkyys ja pitkäjänteisyys kannattavat. Mistä taudissa siis on kyse?

Keuhkoahtaumataudin oireita ovat muun muassa yskä, limannousu ja hengenahdistus sekä taudin edetessä laihtuminen, väsymys ja toistuvat pahenemisvaiheet.

Keuhkoahtaumatauti on krooninen sairaus, mutta kun lääke- ja omahoitoa toteutetaan hyvin päivästä toiseen, taudin eteneminen voi hidastua ja elämänlaatu parantua.

Keuhkoahtaumataudin hoidossa lääkehoito ja lääkkeetön hoito tukevat toisiaan. Lääkehoidon tarkoituksena on vähentää oireita ja pahenemisvaiheita. Lääkehoito koostuu suurelta osin inhaloitavista eli sisäänhengitettävistä lääkkeistä. Olennaista on, että lääkkeet otetaan oikein ja säännöllisesti. Lääkehoito voi ajan kuluessa muuttua, joten myös uusien lääkkeiden käyttö tulee opetella ja hallita.

Keuhkoahtaumataudin lääkkeetön omahoito on pitkälti potilaan vastuulla. Tupakoinnin lopettaminen sekä aktiivisen elämäntavan ylläpitäminen ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa. Lääkkeet toimivat paremmin, kun keuhkot eivät altistu haitallisille savuille ja kaasuille. Tupakoinnin lopettaminen parantaa taudin ennustetta. Tämä voi tarkoittaa keuhkoahtaumataudissa esimerkiksi oireiden vähenemistä tai pahenemisvaiheiden harvenemista.

Liikkuminen joko hyötyliikunnan merkeissä tai harrastusten parissa ympäri vuoden kannattaa, sillä kun keuhkot saavat rasitusta, keuhkojen toimintakyky pysyy paremmin yllä. Aktiivisen elämäntavan voi aloittaa pienin, itselle sopivin askelin. Apu liikkumiseen voi löytyä monella tavalla, esimerkiksi askelmittaria voi hyödyntää arkiaktiivisuuden mittaamisessa ja lisäämisessä.

Oireiden määrän lisääntyminen tai oireiden hankaloituminen on merkki taudin etenemisestä. Oireita onkin hyvä mitata tasaisin väliajoin, jotta niiden vaihtelu olisi tunnistettavissa.

Hyvä työkalu oireiden ja elämänlaadun mittaamiseen on keuhkoahtaumataudin arviointitesti (CAT-testi). Säännöllisesti tehtynä pistemäärän muutos kertoo, miten oireet ovat muuttuneet. Pistemäärän noustessa keuhkoahtaumataudin vaikutus potilaan elämänlaatuun on suurempi.

Säännöllisillä seurantakäynneillä varmistetaan, että keuhkoahtaumatautia sairastavan lääkkeetön ja lääkkeellinen hoito toteutuu oikein. Kuten muissakin sairauksissa, myös keuhkoahtaumataudissa hoidon tarve saattaa muuttua sairauden oireiden myötä. Muutosta ei välttämättä ole itse helppo havaita.

Riippuen oireiden kehityksestä lääkitystä, ravitsemusta tai muita hoito-ohjeita voi olla tarpeen päivittää vuosittain. Käynnillä on hyvä myös tarkistaa lääkkeenottotekniikka, keskustella rokotuksista sekä omahoidon toteutumisesta.

Myös sairastetut pahenemisvaiheet ja oireiden määrä vaikuttavat lääkityksen valintaan. Siksi erityisesti pahenemisvaiheiden jälkeen olisi syytä käydä kontrollissa.

Seurantakäynti antaa myös potilaalle mahdollisuuden vaikuttaa omaan hoitoonsa. Keuhkoahtaumatautiin kuuluva ohjattu omahoito tarkoittaa, että potilas osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun terveydenhuollon henkilön tukemana. Seurantakäynneillä tehtävän yhteistyön kautta voidaankin varmistaa paras mahdollinen hoitotulos ja sairauden hallinta.