Säännöllinen liikunta on astmaatikon hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää, sillä keuhkojen aktiivinen käyttö ylläpitää ja parantaa keuhkojen toimintaa. Jos astma oireilee urheilun aikana, älä luovuta, vaan tarkista, että hoito on kohdillaan.

Liikunta on tärkeä osa astmaatikon omahoitoa, ennen kaikkea siksi, että se vahvistaa keuhkoja. Ympärivuotinen liikunta ja keuhkojen kunnosta huolehtiminen auttaa parantamaan astman hallintaa ja elämänlaatua. Säännöllinen liikkuminen on tärkeää myös astmaatikon painonhallinnan näkökulmasta. Ylipaino lisää riskiä sairastua astmaan, voi lisätä astmaoireita ja niiden voimakkuutta.

Liikunnan säännöllisyyden kannalta on olennaista löytää juuri itselle sopiva lajit. Mitkä liikuntamuodot sopivat juuri sinulle? Mikä tuo niin paljon iloa, että jaksat harrastaa sitä viikosta toiseen?

Valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että pystyt liikkumaan ympäri vuoden. Keväällä siitepöly voi altistaa oireille ja vaikeuttaa ulkona liikkumista, talvella taas liian kylmä ilma voi hankaloittaa hengitystä. Kannattaa siis valita lajeja, joita voi harrastaa sekä ulkona että sisätiloissa.

Aina ei tarvitse tavoitella raskainta mahdollista suoritusta, vaan kuntoa voi rakentaa myös rauhallisemmin. Jos juoksu tuntuu liian rajulta, kokeile joogaa tai uimista.

Myös aktiivinen hyötyliikunta auttaa astmaatikkoa. Mieti päivittäisiä, pieniä valintoja: Voisitko kävellä portaat hissin sijaan? Kävisitkö lounastauolla lyhyellä kävelyllä? Kuntoilla voi monella tapaa, pääasia on, että pidät itsestäsi ja kunnostasi huolta.

Aikaisemmin terveydenhuollossa, astmaatikkojen keskuudessa ja urheilukentillä puhuttiin rasitusastmasta. Rasitusastma ymmärrettiin astman muodoksi, jossa oireet ilmenivät liikunnan tai muun fyysisen rasituksen yhteydessä.

Nykyisin ajatellaan toisin: rasituksessa ilmeneviä astmaoireita pidetään astmana, joka ei välttämättä ole riittävästi hallinnassa. Tällöin fyysisessä rasituksessa saattaa tulla oireita, vaikka olisit muuten vähäoireinen.

Osittain astman oireilu urheilun aikana voi liittyä siihen, miten hengitys muuttuu, kun liikunta muuttuu rasittavammaksi. Lepotilassa hengitämme yleensä nenän kautta, mikä lämmittää ja kosteuttaa keuhkoihin kulkeutuvaa ilmaa. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden aikana taas hengitämme usein nopeammin suun kautta, jolloin kylmä ja kuiva ilma kulkeutuu suoraan keuhkoihin ja ärsyttää hengitysteitä. Kylmä ja kuiva ilma voi saada hengitysteitä ympäröivät lihakset kiristymään, mikä lisää astman oireiden todennäköisyyttä.

Hengästyminen kuuluu urheiluun ja liikuntaan, eikä välttämättä ole astman oire. Normaalin hengästymisen erottaa astmasta johtuvasta hengenahdistuksesta siitä, että oireet vähenevät, kun tahtia hidastaa ja loppuvat rasituksen päätyttyä tai muutaman minuutin kuluttua. Astmaan liittyvä hengenahdistus puolestaan voi jatkua tai pahentuakin, vaikka rasitus ei enää jatku. Oireiden loppuminen vaatii yleensä avaavaa lääkettä.

Jos saat astmalle tyypillisiä oireita (yskää, limaneritystä tai hengityksen vinkumista) rasituksen aikana: keskeytä liikunta, lepää, ota avaavaa lääkettä ja jatka vasta, kun olosi kohenee. Jos liikkuminen aiheuttaa oireita, jotka eivät lopu rasituksen päätyttyä, astmasi ei välttämättä ole hyvässä hallinnassa ja hoitosi saattaa kaivata tarkistamista.

Liikunnan aikana ilmeneviä astmaoireita voi ennaltaehkäistä useallakin eri tavalla. Tärkeää pohjatyötä on huolehtia säännöllisestä hoitavan astmalääkkeen käytöstä.

Mikäli oireita on aiemmin ilmennyt liikunnan aikana, avaavaa lääkettä voi ottaa noin 15 minuuttia ennen liikuntaa. Pidä avaava oirelääke aina mukana, ja kerro treenikaverillesi astmasta etukäteen.

Astmaatikon keholle lämmittely on erityisen tärkeää. Älä siis lähde suoraan kylmiltään juoksemaan, vaan tee alkuun kunnollinen alkuverryttely ja aloita juoksemalla rauhalliseen tahtiin. Näin elimistö ehtii valmistautua vaativampaan suoritukseen. Kuuntele kehoasi ja kasvata kuntoasi asteittain.

Vältä ulkona treenaamista pahimpaan siitepölyaikaan, jos olet allerginen. Myös kovien pakkasten aikana voi olla parempi urheilla sisätiloissa. Jos olet flunssassa tai muuten sairaana tai sinulla on astman pahenemisvaihe, vältä rasittavaa liikuntaa.

Mikäli koet astman oireita rasituksessa, keskustele lääkärin kanssa liikunnasta ja lääkityksen oikeasta käytöstä.