
Paheniko COPD?
Keuhkoahtaumataudin (COPD) pahenemisvaihe vaikuttaa potilaan kokemaan terveyteen ja elämänlaatuun. Monelle keuhkoahtaumatautia sairastavalle pahenemisvaihe voi olla merkki sairauden etenemisestä. Jotta keuhkoahtaumapotilas voi säilyttää hyvän elämänlaadun, tulee hänen myös tunnistaa pahenemisvaiheet ja hoitaa ne asianmukaisesti.
Keuhkoahtaumatauti on krooninen sairaus, jonka aiheuttamia muutoksia keuhkoissa ei saada parannettua. Hyvällä hoidolla sen aiheuttamia oireita voidaan kuitekin vähentää. Hoidon yhtenä tavoitteena on ehkäistä pahenemisvaiheita [1]. Pahenemisvaiheet heikentävät keuhkoahtaumapotilaan elämänlaatua ja toimintakykyä [2].
Taipumus pahenemisvaiheisiin on yksilöllinen, eivätkä kaikki potilaat välttämättä kärsi pahenemisvaiheista [1]. Osalla potilaista pahenemisvaiheita taas voi olla toistuvasti. Pahenemisvaiheita voi kuitenkin ehkäistä esimerkiksi tupakoinnin lopettamisella, ottamalla vuosittain influessarokotuksen sekä huolehtimalla fyysisestä aktiivisuudestaan [2].
Pahenemisvaiheiden ehkäisy on tärkeää myös siksi, että sairastettu pahenemisvaihe on seuraavan pahenemisvaiheen merkittävin riskitekijä [1]. Pahenemisvaiheiden kierre tulisikin yrittää katkaista mahdollisimman nopeasti. Siksi olisikin tärkeää, että keuhkoahtaumapotilas huolehtisi hoidostansa hyvin myös silloin, kun oireita ei tunnu olevan merkittävästi.
Tunnista pahenemisvaihe ajoissa
Keuhkoahtaumataudin luonteeseen kuuluvat oirevaihtelut, jotka tunnistamattomina ja hoitamattomina voivat rajoittaa potilaan elämää merkittävästi [2]. Olisikin tärkeää, että keuhkoahtaumatautiin sairastunut tunnistaisi pahenemisvaiheen merkit ja pahenemisvaiheita mahdollisesti laukaisevat asiat.
Pahenemisvaiheessa keuhkoahtaumataudin aiheuttama yskä, limaisuus ja hengitysvaikeudet voivat äkillisesti voimistua esimerkiksi bakteeri- tai virusperäisen hengitystietulehduksen seurauksena. Merkittävä osa kärsityistä pahenemisvaiheista, 60-80 prosenttia tapauksista, on arvioitu olevan hengitystieinfektioiden aiheuttamia [1].
Pahenemisvaiheelle on löydettävissä myös muita syitä. Muuttuneet sääolosuhteet voivat vaikuttaa myös ilmansaasteiden määrään, jotka voivat laukaista pahenemisvaiheen. Huomiota on kiinnitetty myös potilaan lääkkeen käyttöön. Yksi pahenemisvaiheen laukaiseva tekijä onkin lääkityksen laiminlyönti tai lopettaminen [2].
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta potilaan lääkitystä voidaan tarvittaessa muuttaa. Hengitysvaikeuksien, yskän, ysköksien ja lyhytvaikutteisten avaavien lääkkeiden tarpeen lisääntyessä sekä arjen askareiden ja liikkumisen vaikeutuessa potilaan tulisi hakeutua saamiensa omahoidon ohjeiden mukaisesti terveydenhuoltoon, jotta oireet saadaan hallintaan ja potilaan toimintakyky säilytettyä.
Takaisin liikkeelle
Pahenemisvaiheet hoidetaan yleensä avohoidossa, toisinaan tarvitaan myös sairaalahoitoa. Pahemisvaiheet on mahdollista hoitaa yleensä lääkitystä muuttamalla oireiden laadun ja määrän mukaisesti. Potilas voi esimerkiksi saada lisälääkkeeksi antibiootteja. Vaikea pahenemisvaihe vaatii useimmiten kuitenkin sairaalahoitoa [1].
Toipuminen pahenemisvaiheesta on yksilöllistä ja saattaa edellyttää jossain määrin vuodelepoa [2]. Tärkeää on myös, että potilas lähtee uudelleen liikkeelle ja aktivoituu. Fyysinen aktiivisuus ylläpitää keuhkoahtaumapotilaan fyysistä kuntoa ja vähentää pahenemisvaiheiden riskiä [2]. Onkin tärkeää palata aktiivisen elämäntapaan mahdollisimman pian pahenemisvaiheen jälkeen. Perinteisen liikunnan lisäksi kaikenlainen fyysinen toiminta arjessa pitää yllä keuhkoahtaumapotilaan suorituskykyä.
Hoidon kannalta on keskeistä seurata taudin kulkua säännöllisesti terveydenhuollossa myös pahenemisvaiheen jälkeen. Seurantakäynneillä voidaan puuttua tarvittaessa pahenemisvaihden taustalla oleviin syihin ja korjata tarvittaessa potilaan yksilöllistä lääkitystä.
Miten paljon keuhkoahtaumatauti vaikuttaa hyvinvointiisi? Tee CAT-testi
Lähteet:
[1] Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 9.12.2019). Saatavilla: https://kaypahoito.fi
[2]Katja Heikkinen, Maria Juusela, Tiina Kaistila, Sari Knaapi-Junnila, Merja Kukkonen, Anne Pohju, Hannele Siltanen 2018: Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällöt. Koonti hoitosuosituksista. Saatavilla https://www.hotus.fi/keuhkoahtaumatautia-sairastavan-omahoidon-sisallot-hoitosuositus/