Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat kroonisia sairauksia, jotka pyritään pitämään oireettomina sitoutuneen omahoidon, terveellisten elintapojen, aktiivisen seurannan ja lääkehoidon avulla. Sisäänhengitettäviä, eli inhaloitavia lääkkeitä käytetään muun muassa astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla.

Lääkkeen annostelulaitteita eli inhalaattoreita on valmisteesta riippuen useita erilaisia. Inhalaattori toimii apuvälineenä lääkkeen otossa ja potilaalle tulisi valita aina hänelle soveltuva inhalaattori. Inhalaattorin tehtävänä on annostella potilaalle oikea määrä lääkettä ja auttaa näin lääkehoidon toteutumisessa. Potilaan tulee myös osata käyttää inhalaattoria oikein. Lääkkeenottotekniikka voi vaihdella potilaalla käytössä olevien inhalaattorien kesken. Onkin tärkeää, että potilas noudattaa kunkin lääkepakkauksen mukana tulevia ohjeita [1].

Lääkkeenottotekniikka on suorassa yhteydessä potilaan vointiin – mikäli lääke ei ohjaudu potilaan keuhkoihin, sillä ei myöskään saavuteta tavoiteltua vaikutusta. Tyypillistä on nähdä oma lääkkeenottotekniikkansa todellista parempana [2]. Silti tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa yli 60 prosentilla astma- ja keuhkoahtaumapotilaista on puutteita lääkkeenottotekniikassa [3].

Tarkista lääkkeenottotekniikkasi

Lääkkeenottotekniikka vaikuttaa lääkehoidon onnistumiseen, joten siitä huolehtiminen on keskeinen osa astman ja keuhkoahtaumataudin hoitotasapainon ylläpitoa [3]. Onkin tärkeää, että lääkkeenottotekniikka tarkistetaan yhdessä hoitavan lääkärin tai hoitajan kanssa esimerkiksi seurantakäyntien yhteydessä. Tarvittaessa apua saa myös apteekissa, jossa voidaan neuvoa lääkkeen oikeassa ja turvallisessa käytössä. Myös lääkkeen mukana tulevassa pakkausselosteessa ohjeistetaan laitteen käytöstä.

Hengitettäviä lääkkeitä annostellaan joko jauheena jauheinhalaattorista tai lääkesumutteena eli aerosolina ponnekaasuinhalaattorista. Jauheinhalaattorin käyttö edellyttää riittävää sisäänhengityksen voimakkuutta, mutta se ei edellytä potilaalta laitteen laukaisun ja sisäänhengityksen koordinointia [4]. Ponnekaasuinhalaattori taas annostelee lääkkeen keuhkoihin lääkesumutteena. Se ei vaadi sisäänhegitykseltä niin paljon voimaa, mutta sisäänhengityksen alku ja lääkkeen vapautus tulee osata ajoittaa oikein. Ponnekaasuinhalaattorin apuna voidaankin käyttää tilanjatketta, jolloin lääkettä saadaan ohjattua tehokkaammin keuhkoihin ja vähemmän suuhun ja nieluun [4].

Vältä virheet

Jos käytössä on sekä jauhe – että ponnekaasuinhalaattoreita, tulee kumpaakin inhalaattoria osata käyttää oikein. Eri inhalaattoreiden käyttötekniikat vaihtelevat, joten yhtä ainoata ohjetta ei hengitettävien lääkkeiden ottamiselle voida antaa. Virhe lääkkeen ottamiselle voi tapahtua monessa paikassa lääkkeenottoa, kuten esimerkiksi annoksen lataamisessa, laitteen asennossa, keuhkojen tyhjentämisessä, lääkkeen laukaisussa tai hengityksen pidättämisessä lääkkeenoton jälkeen [2].

Vaikka inhalaattorit voivat tuntua yksinkertaisilta ja vaistonvaraisilta käyttää, on käyttäjän saama opastus avainasemassa virheiden välttämiseksi ja lääkehoidon toteutumisen varmistamiseksi [2].

Testaa astman hoitotasapainosi – Tee astmatesti

Testaa keuhkoahtaumataudin vaikutus hyvinvointiisi – Tee CAT-testi

Lähteet:

[1] Hengitettävät lääkkeet (inhalaatiolääkkee) -käyttöohje. Pirjo Paakkari. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto Duodecim 13.11.2017, osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00942. Lainattu 9.10.2019

[2] Sofia von Schantz, Nina Katajavuori, Osmo Antikainen, Anne Juppo. Evaluation of dry powder inhalers with a focus on ease of use and user preference in inhaler-naive individuals. International Journal of Pharmaceutics, volume 509, issues 1-2, p. 50-58 (2016).

[3] Job van der Palen & all. A randomized open label cross-over study of inhaler errors, preference and time to achieve correct inhaler use in patients with COPD or asthma: Comparison of Ellipta with other inhaler devices. NPJ Primary Care Medicine 26, article number 16079 (2016). Saatavilla osoitteessa https://www.nature.com/articles/npjpcrm201679 

[4] Astma. Käypä hoito suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki 2012 (viitattu 9.10.2019). Saatavilla http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi06030#NaN