Omalla toiminnalla voi merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka paljon keuhkoahtaumatauti vaikuttaa arkeen. Liikutko riittävästi? Syötkö terveellisesti? Lopetitko jo tupakoinnin? Muutokset kannattavat, vaikka vaativatkin panostusta.

Keuhkoahtaumataudin hoidossa elintavat ovat merkittävässä roolissa. Tupakoimattomuus, liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat osaltaan ehkäisemään keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita, lisäämään elämänlaatua ja parantamaan sairauden ennustetta. Voit testata keuhkoahtaumataudin vaikutuksen hyvinvointiisi CAT-testillä.

Keuhkoahtaumataudin merkittävin riskitekijä on tupakointi, joka on merkittävin keuhkoahtaumatautiin sairastuneen tarvitsema elintapamuutos. Tupakointi pahentaa sairautta sen kaikissa vaiheissa ja vaikuttaa myös keuhkoahtaumataudissa käytettävien lääkkeiden tehoon. Tupakoinnin lopettaminen parantaa taudin ennustetta.

Tupakoinnin lopettaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja tumppaamisen kanssa tuskailu on hyvin ymmärrettävää. Keuhkoahtaumatautipotilaat kokevat usein syyllisyyttä tupakoinnista ja sen lopettamisen vaikeudesta. Leimautumisen pelossa todellisuutta kaunistellaan lähipiirille, lääkäreille ja hoitajille, jolloin riippuvuuden hoito hankaloituu. Lopullista savuttomuutta edeltää yleensä kolmesta neljään lopetusyritystä. Tuomitsemisen tilalle tarvitaan siis kannustusta - ja sinnikkyyttä.

Keuhkoahtaumapotilailla fyysisen aktiivisuuden merkitys on suuri, sillä se vähentää sairaalahoidon tarvetta. Liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja lisää vastustuskykyä, vähentää hengenahdistusta ja voimattomuutta sekä ehkäisee myös masennusta.

Keuhkoahtaumapotilaan suorituskyky ei taudista johtuen kuitenkaan ole enää sama kuin aiemmin, ja liikkuminen on usein vähentynyt. Koska liikkumattomuus tai riittämätön liikunta lisää taudin etenemisen riskiä, olisi hyvin tärkeää miettiä yhdessä hoitajan tai lääkärin kanssa, millainen liikunta ja aktiivisuus sopivat omaan elämäntilanteeseen, kuhunkin taudin vaiheeseen ja eri vuodenaikoihin. Myöskään arkiliikunnan merkitystä, kuten haravointia, lumien luontia ja portaiden kävelyä ei tule sivuuttaa.

Hyvä ravitsemus auttaa osaltaan ylläpitämään fyysistä suorituskykyä. Keuhkoahtaumatauti saattaa altistaa tahattomalle painonlaskulle, kun potilas joutuu tekemään enemmän hengitystyötä kokemansa hengitysvajeen takia. Onkin hyvä tarkkailla painoa sekä huolehtia riittävästä energian saannista lihasvoiman ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Toisaalta myös ylipaino lisää keuhkoahtaumataudin etenemisen riskiä. Painonhallinta on siis tärkeää keuhkojenkin hyvinvoinnin kannalta. Varsinkin merkittävästi keskivartalolihavien keuhkoahtaumapotilaiden olisi syytä pyrkiä normaalipainoon.

Keuhkoahtaumataudin hoidon yhtenä tavoitteena on potilaan elämänlaadun paraneminen. Sairaus voi vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin, mikä saattaa tulla monelle yllätyksenä.

Uupumus, masennus ja ahdistus ovat usein keuhkoahtaumataudin liitännäissairauksia. Oireiden tunnistaminen ja niistä puhuminen lääkärille tai hoitajalle on tärkeää, sillä ne vaikuttavat elämänlaatuun, hyvinvointiin ja hoitoon sitoutumiseen.

Keuhkoahtaumatauti voi kuormittaa myös tautia sairastavan läheisiä, joilla voi olla suurikin vastuu hoidosta. Läheiset voivat kokea esimerkiksi avuttomuutta, koska eivät tiedä taudista riittävästi. Olisikin tärkeää, että potilaiden lisäksi myös omaiset saisivat riittävästi tietoa taudista ja sen hoidosta.