Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Astma voi puhjeta missä iässä tahansa ja astmalääkitystä tarvitsee noin 5 % kaikista suomalaislapsista. Lapsilla astmaoireiden havaitseminen voi olla hankalaa, etenkin, jos vanhemmilla ei ole kokemusta astmasta omakohtaisesti tai lähipiiristä.

Pienen lapsen astmaoireita ovat tyypillisesti hengityksen vinkuminen ja vaikeutuminen, etenkin uloshengityksen aikana. Nämä liittyvät useimmiten hengitystieinfektioon. Leikkikouluiässä oireet voivat olla erilaisia ja hankalammin tunnistettavia, kuten yöyskä, väsymys ja fyysisen rasituksen välttäminen.

Lapsilla ilmatiet ovat jo anatomisista syistä suhteessa pienemmät kuin aikuisilla. Astmaoireet syntyvät, kun keuhkoputkien limakalvojen pienet lihakset supistuvat ja ilmatiet kapenevat entisestään. Astma on yleisempää allergisilla lapsilla kuin niillä, joilla ei ole havaittu allergioita, esim siitepölylle tai ruoka-aineille.

Lapsuusiän astman ennuste on usein hyvä ja astma saattaa parantua hoidettuna. Lääkityksen lopetus tulee tehdä yhteistyössä lääkärin kanssa. 

Lapsi ei ole mielellään sairas ja sopeuttaa hämmästyttävän hyvin toimintonsa vointinsa mukaan. Tämä voi näkyä leikkien muuttumisena rauhallisemmiksi ja haluttomuutena juosta ja rasittaa itseään. Joskus eron lapsen käyttäytymisessä huomaa vasta, kun sitä vertaa muiden samanikäisten touhuamiseen.

Lasten astmaoireet ovat samantyyppisiä kuin aikuisillakin. Oireina ovat muun muassa: 
• yskä
• yöyskä
• hengityksen vinkuna 
• hengenahdistus
• rasitushengenahdistus

Yleisin oire astmalapsilla on yöllinen yskä, joka tyypillisesti alkaa aamuyöstä ja voi häiritä koko perheen yöunta. Lapsilla erityisen helposti ja selvästi yskä tulee esiin rasituksessa. Myös kylmä ilma on erityisen tehokas provosoimaan keuhkoputkia supistumaan.

Mikäli lapsi yskii rasituksen yhteydessä, ratkaisu ei ole liikunnan estäminen, vaan astman hoitaminen kuntoon. Näin lapsi pystyy elämään täysipainoista, ikätovereitaan vastaavaa elämää ja liikkumaan luontaisten halujensa mukaan.

Lasten astman diagnoosi perustuu oireisiin ja keuhkojen toimintakokeisiin. Alle 12-vuotiaiden astmadiagnoosi tulisi toteuttaa erikoissairaanhoidon puolella. Kaikki aikuisille tehtävät keuhkotutkimukset eivät välttämättä onnistu lapsilla, jolloin diagnoosi voi olla myös oireisiin perustuva. Nykyään on onneksi olemassa myös ihan pienimmillekin lapsille soveltuvia tapoja tutkia keuhkojen toimintaa. Esimerkiksi oskillometriatutkimus voidaan tehdä jopa jo 2-3-vuotiaille, sillä tutkimukseen riittää lepohengitys.

Astman hyvä hoito erityisesti lapsuusiässä parantaa taudin ennustetta. Toimimalla hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti on mahdollista parantaa lapsen elämänlaatua. Huolellisesti hoidettuna astma ei juurikaan vaikuta lapsen elämään. Hoidon tavoitteita pitkällä tähtäimellä ovat oireiden väistyminen ja paraneminen – yli puolet lapsista sairastaa tautimuotoa, joka useimmiten paranee pysyvästi.

Astman hoidon kulmakivenä on tulehduksen tehokas hoito päivittäin käytettävillä tulehdusta rauhoittavilla lääkkeillä. Lisäksi lapsella tulee olla myös tarvittaessa otettava, nopeavaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke. Erityisesti lasten astman kohdalla pyritään optimoimaan hoitoa ja pitämään käytettävät lääkeannokset mahdollisimman pieninä.

Astman hoidossa käytetään sisäänhengitettäviä eli inhaloitavia kortikosteroideja. Pienemmillä lapsilla käytetään yleensä inhalaatiosumutetta ja maskilla varustettua tilanjatketta, joka helpottaa lääkkeen annostelua. Yli 4-vuotiailla lapsilla voidaan usein jo siirtyä kuivajauheinhalaattorin käyttöön. Lääkitystä ei pidä lopettaa liian aikaisin, vaikka oireet loppuisivat. Lääkityksen muutoksista tulee keskustella aina lasta hoitavan lääkärin kanssa.

Hoitamattomana astma voi aiheuttaa myös pysyvämpiä muutoksia keuhkokudoksessa. Jos tulehduksen annetaan jatkua liian pitkään, saattaa ajan myötä osa toimivasta keuhkokudoksesta korvautua sidekudoksella ja keuhkokudoksen rakenne jäykistyä.

Kun haluat selvittää, onko lapsen astman hoito tasapainossa, tee astmatesti. Testin avulla voit kartoittaa, miten hyvin hoito toimii ja onko hoitoa tarvetta muokata. Testin tulokset voi tarvittaessa ottaa mukaan lääkärin tai hoitajan vastaanotolle.