Varhainen puuttuminen voi hidastaa keuhkoahtaumataudin etenemistä

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on etenevä keuhkosairaus, jonka suurin yksittäinen aiheuttaja on tupakointi. Tupakoinnin lopettaminen ja liikunnan lisääminen voivat ehkäistä kroonisen sairauden etenemistä. Varhainen diagnoosi voi myös kannustaa hoitamaan sairautta.

Keuhkoahtaumataudissa pitkäaikainen altistuminen haitallisille hiukkasille ja kaasuille, useimmiten tupakansavulle, aiheuttaa keuhkojen toimintaan muutoksia. Tupakoinnin ohella myös voimakas altistuminen pölylle tai savuille esimerkiksi työolosuhteissa voi lisätä sairauden riskiä [1].

Keuhkoahtaumataudissa muutokset keuhkoissa voivat olla yksilöllisiä ja eri osatekijät voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Osatekijöitä ovat [1]

  • krooninen keuhkoputkitulehdus (bronkiitti)
  • keuhkoputkien ahtauma
  • keuhkolaajentuma (emfyseema)
  • keuhkojen ulkopuoliset muutokset (liitännäissairaudet), kuten sydän – ja verisuonisairaudet, osteoporoosi, masennus, metabolinen oireyhtymä ja keuhkosyöpä.

Muutos keuhkoissa on useimmiten hidasta, mutta pysyvää. Taudin diagnoosi ei kuitenkaan perustu ainoastaan oireisiin, vaan myös altistushistoriaan ja keuhkojen toimintakokeisiin [1]. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sitä paremmin taudin eteneminen ja keuhkojen vahingoittuminen on mahdollista estää tupakoinnin lopettamisella ja asianmukaisella hoidolla.

Yskittääkö yhtenään, koetko hengenahdistusta?

Sairauden etenemistä voidaan estää hakeutumalla varhaisessa vaiheessa tutkimuksiin. Keuhkoahtaumataudin varhaista diagnoosia haastaa taudin alkuvaiheen vähäinen oireilu. Krooninen keuhkoputkitulehdus ja sen oireena oleva limannousu ovat usein ensimmäiset oireet [2].

Limannousu, jatkuva yskiminen ja pitkittyneet infektiot eivät useinkaan jää potilaalta huomaamatta. Oireita ei kuitenkaan pidetä merkkinä vakavammasta sairaudesta. Mahdollista on myös, että potilas ei yhdistä oireita esimerkiksi tupakointiin. Oireet ilmestyvät hiljalleen vuosien kuluessa ja siksi monet eivät tunnista niitä itsellään [2].

Keuhkoahtaumataudin edetessä keuhkojen toiminta heikkenee. Kun keuhkoahtaumatauti etenee, ilman virtaus keuhkoissa heikkenee ja hankaloituu. Vähitellen keuhkoputket ahtautuvat liman, limakalvojen ja keuhkoputkea ympäröivän sileän lihaksen paksuuntumisen vuoksi. Hengityskaasujen vaihto huononee keuhkolaajentuman seurauksena, kun keuhkorakkulat tuhoutuvat [2].

Sairauden edetessä keuhkoihin voi jäädä ilmaa, vaikka uloshengitys olisi voimakaskin. Potilas voi kokea tämän hengenahdistuksena. Alkuvaiheessa hengenahdistus voi tuntua vain rasituksessa tai infektioiden yhteydessä [2]. Monesti pieni ylämäki tai rappujen nouseminen voi tuntua hankalalta ja raskaalta ja ahdistaa henkeä. Hengitystyötä joutuu tekemään enemmän, koska keuhkot ja tätä kautta muukaan keho ei saa riittävästi happea. Liikunta jää vähemmälle tai loppuu kokonaan, koska pelätään hengenahdistusta.

Lisää vuosia elämään ja lisää elämää vuosiin

Keuhkoahtaumataudin aiheuttamia muutoksia keuhkoissa ei voida korjata, mutta elämänlaatua haittaavia oireita voidaan helpottaa ja sairauden pahenemista yrittää estää. Hoidon tavoitteena ovatkin muun muassa oireiden helpottaminen ja elämänlaadun parantaminen, taudin etenemisen hidastaminen ja pahenemisvaiheiden ehkäiseminen. Taudin hidastamisessa keskeistä on altistavan tekijän, eli pääsääntöisesti tupakoinnin lopettaminen. Liikunnan on todettu vähentävän sairaalahoidon tarvetta [1].

Keuhkoahtaumataudin kuvaan kuuluu tyypillisesti oireiden pahenemisvaiheet, jolloin oireet voimistuvat esimerkiksi sääolosuhteiden tai infektoiden seurauksena. Pahenemisvaiheet heikentävät keuhkojen kuntoa entisestään, minkä vuoksi hoidon yhtenä tavoitteena on pahenemisvaiheiden estäminen [1].

Keuhkohtaumataudin diagnoosin saaneet voivat seurata sairauden vaikutusta omaan hyvinvointiinsa esimerkiksi CAT-testin (CAT= COPD Assesment Test) avulla.

Tee CAT-testi

Lue lisää keuhkoahtaumataudista

 

Lähteet:

[1] Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 10.6.2019). Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi 

[2] Keuhkoahtaumatauti (COPD). Duodecim Terveyskirjasto 1.9.2016 (viitattu 27.5.2019). Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00029

 

Poistut nyt GSK:n verkkosivustolta

Tämä linkki vie verkkosivustolle, joka ei ole GSK:n ylläpitämä.

Takaisin
Jatka

Kirjautumiseen vaadittavan 6-numeroisen (XXXXXX) VNR-koodin löydät lääkkeen tuotepakkauksen kannesta tai sivusta: