Astman hyvän hoitotasapainon kannalta on tärkeää, että huonosti hallinnassa oleva astma tunnistetaan. Näin sairauden hallintaan vaikuttaviin tekijöihin voidaan puuttua ajoissa. Mikäli astmaa ei saada hallintaan lääkitystä muuttamalla tai pahentaviin tekijöihin vaikuttamalla, on tärkeää varmistaa diagnoosi ja poissulkea muiden sairauksien mahdollisuus. Aina astmaa ei kuitenkaan saada hallintaan hoidosta huolimatta ja tällöin hoidon tavoitteena on oireiden siedettävyys [1].

Tunnetko astmaasi pahentavat tekijät?

Astman oireiluun vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä. Osaatko ennakoida astmasi hallintaa pahentavat tekijät vai reagoitko vasta oireiden ilmaannuttua? Alla on listattu tyypillisiä astman hallintaa huonontavia tekijöitä [1], [2]. Vaikuttaako jokin niistä omaan oireiluusi?

• Sitoutumattomuus omahoitoon
• Puutteellinen tai huono lääkkeenottotekniikka
• Ylähengitystiesairaudet
• Tupakointi tai passiivinen tupakansavulle altistuminen
• Allergeenit, kuten lemmikit ja siitepölyt
• Työperäiset altisteet, kuten pölyt, hajut tai käryt
• Ylipaino
• Ilmansaasteet ja sääolosuhteet
• Fyysinen rasitus

Astman oireilulle altistavat tekijät on tärkeä tunnistaa, jotta niihin voi varautua ja reagoida etukäteen. Esimerkiksi tupakansavulle altistuminen heikentää keuhkojen kuntoa ja lisää oireiluriskiä, mutta voi myös heikentää lääkevastetta. Tupakoivilla astmaatikoilla onkin usein enemmän sairaalahoitoa vaativia pahenemisjaksoja [3].

Oireiluun varautumisen lisäksi oman astman tunteminen ehkäisee turhien rajoitteiden ylläpitämistä. Osaa astmaa pahentavista tekijöistä on tärkeää välttää kokonaan, kun taas toisissa siedättämisestä voi olla hyötyä (eläin- ja siitepölyallergiat). Ei-allergista astmaa sairastavien ei Käypä hoito-suositusten mukaan puolestaan tarvitse välttää hengitettäviä allergeenejä [1].

Hallitsematon astma vaikuttaa potilaan elämään

Useimmiten astmaoireet saadaan pysymään hallinnassa säännöllisellä lääkityksellä ja omahoidolla (ravinto, liikunta). Toisille hallitsematon astma voi kuitenkin olla arkipäivää. Hallitsemattomalle astmalle tyypillistä on runsas avaavan lääkkeen käyttö, oireista johtuvat yöheräilyt sekä normaalin toiminnan rajoittuminen astmaoireiden takia. Tunnusmerkkejä ovat myös tablettikortisonihoitoa tai sairaalahoitoa vaativat pahenemisvaiheet [4]. Hallitsematon astma vaikuttaa monella tavalla astmaatikon elämään, aiheuttaen rajoitteita ja elämänlaadun heikkenemistä.

On kuitenkin syytä muistaa, ettei hallitsemattomuus suoraan tarkoita vaikeaa astmaa, vaan yleensä oireiden hallintaa pystytään parantamaan. Niin sanottua vaikeaa astmaa ei saada hallintaan hyvästä hoidosta huolimatta tai vahvan lääkityksen vähentäminen johtaa oireiden palautumiseen. Tälläistä astmaa sairastaa vain vajaa 4 % kaikista astmaatikoista [4].

Tietoa astmasta ja sen hoidosta tulee jatkuvasti lisää. Astman hallintaan vaikuttaa moni asia ja vaikutukset ovat yksilöllisiä. Siksi onkin tärkeää, että astmaatikko oppii tuntemaan oman sairautensa ja toimimaan sen kanssa, eikä anna sairauden ohjata liikaa elämäänsä.

Onko astmasi hallinnassa? Testaa astman hallinta aikuisten astmatestin tai lasten astmatestin avulla.

Lähteet:

[1] Astma. Käypä hoito suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki 2012 (viitattu 2.1.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

[2] Global initiative for Asthma. Global Strategy for Asthma Management and Prevention, 2019. Saatavilla https://ginasthma.org 

[3] P. Ilmarinen & all. Cluster analysis on longitunidal data of patients with adult-onset asthma. The Journal of Allergy and Clinical Immunology, s. 967-978. July/August 2017.

[4] Global initiative for asthma. Severe asthma pocket Guide v2, 2019. Difficult to treat and severe asthma in adolescent and adult patients. Diagnosis and management. Saatavilla https://ginasthma.org