Keuhkoahtaumataudin seurantakäynnit ovat tärkeitä, sillä ilman niitä ei hoidon oikeasta toteutumisesta ole varmuutta. Koronatilanteen vuoksi seurantakäyntejä on voinut olla tavallista hankalampi saada. Myös koronatartunnan pelko on voinut vähentää vastaanotolle hakeutumista [1].

Keuhkoahtaumaa sairastavan on hyvä seurata oireita ja mahdollisia pahenemisvaiheita, jotta niihin voidaan puuttua ajoissa ja helpottaa oireita. Pahenemisvaiheessa keuhkoahtaumataudin oireet pahenevat äkillisesti normaalista päivittäisestä vaihtelusta. Pahenemisvaiheen laukaisee 60-80% tapauksista hengitystieinfektio [2].

Keuhkojen toimintaa mittaavat kokeet, kuten spirometria, voivat olla tarpeellisia keuhkoahtaumataudin seurantakäynnillä lääkärissä, mutta eivät aina ole välttämättömiä. Potilaan seuranta voi olla mahdollista toteuttaa myös etävastaanottona. Oleellista on välittää lääkärille oikeat ja riittävät tiedot, kuten esimerkiksi tieto oireiden lisääntymisestä ja pahenemisvaiheista, jotka voidaan saada potilaan haastattelun kautta. Lisätietoja tilanteesta voi antaa esimerkiksi CAT-testi (keuhkoahtaumataudin oireita ja elämänlaatua mittaava kysely) ja potilasrekisterin tiedot.

Miksi keuhkoahtaumataudin säännölliset seurantakäynnit ovat tärkeitä myös korona-aikana?

-Seurantakäynnin merkitys korostuu korona-aikana. Keuhkoahtaumaa sairastavilla on ollut tavallista enemmän huolia koskien lääkehoitoa, varotoimia ja elintapoja. Oman voinnin seuraaminen ja oireiden tunnistaminen, säännöllinen lääkkeenotto ja sekä inhalaatiohoidon säätäminen lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan kuuluvat keuhkoahtaumaa sairastavan omahoitoon. Koska krooninen keuhkosairaus on itsensä koronataudin vaikeamman muodon riski, koronapandemian aikana tasapainossa oleva keuhkoahtaumatauti vähentää vakavan koronainfektion riskiä. Lääkäri osaa arvioida potilaan taudin vaikeutta sekä pahenemisvaiheen riskiä ja yksilöllisesti ottaa kantaa lääkehoitoon. Paitsi että lääkitystä ei saa itse lopettaa tai tauottaa, inhalaatiolääkitys saattaa vaatia päivittämistä tai jopa tehostamista, kertoo Witold Mazur, HUS:n Meilahden sairaalan Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri [3].

Lääkehoidon oikean toteutumisen varmistamiseksi on tärkeää pitää kiinni sovituista seurantakäynneistä. Aika seurantakäynnille kannattaa varata myös pidemmän ajan päähän, jos vastaanotolle ei heti pääse. Näin keuhkoahtaumapotilas voi varmistua siitä, että hoito on ajan tasalla ja määrätyt lääkkeet vastaavat lääkehoidon tavoitteita.

Jos keuhkoahtaumatautidiagnoosin saanut tupakoi edelleen, keuhkoahtaumatauti etenee nopeammin ja pahenemisvaiheiden riski kasvaa. Tupakointi heikentää yleisesti keuhkojen toimintaa, mutta myös keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävien lääkkeiden tehoa ja voi lisätä koronavirusinfektiosta aiheutuvaa terveysriskiä.

Keuhkoahtaumataudin hoidossa tarvitaan lääkehoitoa ja omahoitoa

Lääkehoidon lisäksi omahoito on tärkeä osa keuhkoahtaumataudin hoitoa. Omahoitoa ohjaa terveydenhuollon ammattilaisen antamat ohjeet, mutta hoito toteutetaan usein itsenäisesti kotona. Omahoitoon kuuluu lääkehoidon toteuttamisen ja oireiden seurannan lisäksi myös esimerkiksi savuttomuus, liikunta ja aktiivisuus, rokotukset, oikeanlainen ravinto ja liitännäissairauksien hoito. Omahoidolla pyritään monella tavoin parantamaan keuhkojen toimintakykyä sekä ennaltaehkäisemään pahenemisvaiheita esimerkiksi rokotuksista huolehtimalla (influenssa-ja pneumokokkirokotteet).

Witold Mazur nostaa esiin myös kasvomaskien käytön merkityksen korona-aikana:

– Koska ehkäisy on paras suoja, keuhkoahtaumaa sairastavan kannattaa huolehtia omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan. Käsihygienian ja fyysisen etäisyyden lisäksi kasvomaskin käyttö on hyvin tärkeää. Vaikeakaan keuhkoahtaumatauti ei ole este kasvomaskin käytölle ja sen takaama vaikutus vähentää leviävän viruksen määrää ja sairastumistapauksissa mahdollisesti johtaa lievempään tautimuotoon [3].

Keuhkoahtaumatautiin voi liittyä myös liitännäissairauksia, kuten sydämen vajaatoiminta, diabetes tai masennus, joiden hoitoon tulisi kiinnittää huomiota. Omahoito voi tarkoittaa keuhkoahtaumaa sairastavalle merkittävää elämäntapojen muutosta, johon saatetaan tarvita myös tukea. Ohjausta ja tukea on saatavilla esimerkiksi seurantakäynneiltä, mutta myös vertaisryhmistä, jotka voivat kokoontua omalla paikkakunnalla tai internetissä.

Jos epäilet sairastavasi keuhkoahtaumatautia, ota yhteys omaan hoitopaikkaasi.

Keuhkoahtaumatautia sairastava, testaa oireiden määrä ja niiden vaikutus elämänlaatuun:

– Tee Keuhkoahtaumataudin arviointitesti

Lue lisää keuhkoahtaumataudista sairautena:

– Keuhkoahtaumatauti – salaa etenevä kansantauti (kaypahoito.fi)

– Keuhkoahtaumatauti ja pahenemisvaihe

– Katkaise keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden kierre

Lähteet:

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 8/2020. Rissanen & al: COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: nopea vaikutusarvio. Saatavilla osoitteessa: https://www.julkari.fi/handle/10024/139694

[2] Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 25.3..2021). Saatavilla:https://kaypahoito.fi

[3] Witold Mazur, LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Sydän- ja keuhkokeskuksen  osastonylilääkäri, HUS Meilahti. Haastattelu 7.12.2020.