Maailman astmapäivä 5.5.2021: Astma ja väärinkäsitykset

Maailman astmapäivän tarkoituksena on nostaa tietoisuutta astmasta sairautena. Vuoden 2021 astmapäivän teema on murtaa astmaan liittyviä väärinkäsityksiä. Monet astmaan liittyyvät väärinkäsitykset voivat tulla yllätyksenä myös astmaatikolle, sillä aikaisemmin saatu ohje hoidosta voi olla vanhetunut uusien hoitosuositusten myötä.

1. Astmalääke parantaa astman

Astma on pitkäaikainen sairaus, jossa keuhkoputken limakalvot ovat tulehtuneet ja niiden supistumisherkkyys on lisääntynyt. Tulehdus voi aaltoilla. Oireet voivat välillä olla voimakkaat ja välillä hävitä jopa kokonaan. Astmalääke vaikuttaa keuhkoputkessa olevaan tulehdukseen ja keuhkoputkien supistumisherkkyyteen. Näin astman oireet vähenevät tai poistuvat kokonaan. Astmalääke ei kuitenkaan paranna astman taustalla olevaa tulehdusta lopullisesti. Lääkityksen ja hoidon tavoitteena onkin oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen [1].

2. Astmalääkkeitä ei tarvita, jos oireita ei ole

Astmaatikolle voi tulla pitkiäkin jaksoja, jolloin astmaoireita ei ole lainkaan. Oireettomuus kertoo usein siitä, että oireet on saatu hallintaan lääkärin määräämällä hoidolla. Kuten muissakin sairauksissa, ottamatta jääneet lääkkeet voivat johtaa oireiden uudelleen ilmenemiseen. Edessä voi olla tilanne, jossa astmaoireet ilmenevät yllättäen. Älä siis vähennä astmalääkitystä ilman lääkärin ohjetta tai lupaa.

3. Astma estää liikunnan

Astman ei tulisi estää liikuntaa tai kuntoilua, sillä liikunta on osa astman omahoitoa. Astmaatikolle suositellaan säännöllistä liikuntaa, sillä fyysinen harjoittelu parantaa rasituksen sietoa ja vähentää hengenahdistuksen tunnetta [1]. Rasituksessa ilmenevät astmaoireet saattavatkin olla merkki astmasta, joka ei ole hallinnassa. Astmaatikko saattaa myös sopeuttaa liikuntaansa siten, että oireet eivät nouse esiin. Jos liikkuminen aiheuttaa astmaoireita, ota tarvittaessa yhteyttä omaan hoitopaikkaasi.

4. Tupakointi ei vaikuta astmaatikkoon

Tupakointi vaikuttaa merkittävästi astmaan sairastumiseen ja astman hoitoon. Vaikka astmaan sairastumiseen syitä ei tarkkaan tunneta, tiedetään että tupakointi yli kaksinkertaistaa riskin sairastua astmaan ja lapsen passiivinen tupakointi puolitoistakertaistaa riskin sairastua astmaan [1]. Tupakointi myös heikentää astmalääkkeiden tehoa. Kotimaisen tutkimuksen mukaan tupakoivilla astmaatikoilla oli usein lääkityksestä huolimatta heikko keuhkojen toiminta ja paljon astmaoireita. Verrattuna muihin astmaatikkoihin he joutuivat käyttämään myös paljon terveyspalveluita [2].

5. Astma on lasten sairaus

Astmaan voi sairastua missä tahansa elämänvaiheessa, ei ainoastaan lapsena tai nuorena. Moni saa astmadiagnoosin myös keski-iässä, mutta erityisesti vanhuusiän astma on alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus [1]. Astmaoireiden tunnistaminen voi vaikeutua iän myötä. Myös muut samanaikaiset sairaudet voivat vaikeuttaa astman oireiden tunnistamista.  Astmaoireet, kuten yöllinen hengenahdistus tai jatkuva yskä voivat merkittävästi laskea potilaan elämänlaatua.

6. Astma voi tarttua

Astma ei voi tarttua. Astmaan sairastumisen riskitekijöitä ovat muun muassa perinnöllinen alttius (astman esiintyminen vanhemmilla tai sisaruksilla), atopia, allerginen nuha, ylipaino, tupakointi ja tupakansavulle altistuminen [1]. Astmaatikko voi saada kuitenkin tartuntana influenssan tai nuhakuumeen, joka voi johtaa astman pahenemisvaiheeseen. Altistuminen esimerkiksi työpaikalla pölyille, käryille, kaasuille, merkittäville lämpötilan vaihteluille tai allergeeneille voi altistaa työperäiselle astmalle, mutta vielä useammin voi laukaista astmaoireita ihmisillä, joilla on jo aikaisemmin todettu astma.

 

Jos epäilet sairastavasi astmaa, ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi.

Astmaatikko voi testata oman astman hallintansa astmatestin avulla.

Lue lisää astmasta

Lähteet:

[1] Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki 2012 (viitattu 30.4.2021). Saatavilla internetissä www.kaypahoito.fi

[2] Ilmarinen P & al. Cluster analysis on longitudal analysis of patients with adult on-set asthma. Journal of allergy and Clinical Practice 2017. Vol 5, n. 4, pages 967-978.

Poistut nyt GSK:n verkkosivustolta

Tämä linkki vie verkkosivustolle, joka ei ole GSK:n ylläpitämä.

Takaisin
Jatka

Kirjautumiseen vaadittavan 6-numeroisen (XXXXXX) VNR-koodin löydät lääkkeen tuotepakkauksen kannesta tai sivusta: