Lääkkeiden hiilijalanjälki minimiin

Ympäristökeskustelu ulottuu tänä päivänä myös lääketeollisuuteen. Valmistusmenetelmiä, lääkeaineita, pakkauksia, jakelua ja kierrätystä kehittämällä lääkkeiden ympäristökuormaa voidaan vähentää. Potilasturvallisuus ja potilaan hyvinvointi ovat aina kuitenkin etusijalla.

Lääkkeiden käytöllä on ihmisen terveyttä edistävän vaikutuksen lisäksi myös ympäristövaikutuksia. Luonnolle ja eläimille haitallisia lääkejäämiä kulkeutuu ympäristöön pääsääntöisesti viemäriverkoston kautta, tehokkaasta jäteveden puhdistuksesta huolimatta. Lääketutkimus ja -kehitys pyrkii kuitenkin aktiivisesti löytämään keinoja ympäristöhaittojen vähentämiseksi koko tuotteen elinkaaren ajalta [1].

Potilas ensin

Keuhko- ja hengityselinsairauksissa käytettävien, inhaloitavien (sisäänhengitettävien) lääkkeiden kohdalla ympäristön kuormittumiseen on mahdollista vaikuttaa hoidossa käytettävien inhalaattorien valinnalla. Lääkärin vastuulla on valita potilaalle turvallisin ja tehokkain hoitomuoto. Yleensä on mahdollista huomioida myös ympäristö inhalaattorivalintaa tehtäessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ponnekaasuinhalaattoreiden hiilijalanjälki on noin 18-kertainen jauheinhalaattoriin verrattuna [2]. Astma- ja keuhkoahtaumatauti ovat kansansairauksia, ja inhalaatiolääkkeitä käyttäviä on Suomessa paljon (Kelan lääketilaston mukaan astma-ja keuhkoahtaumalääkkeiden erityiskorvattavuuteen oikeutettuja oli vuonna 2018 yhteensä 278 145)[3].

Vaika ero on merkittävä, ei ponnekaasullisista inhalaattoreista välttämättä pystytä luopumaan kokonaan. Päästöjä on kuitenkin mahdollista pienentää siirtymällä kuivajauheinhalaattorin käyttöön aina kun jauheinhalaattorin käyttö onnistuu potilaalla [2]. Vanhuspotilailla, joiden koordinaatiokyky on heikentynyt, pienillä lapsilla sekä tietyissä erityistilanteissa ponnekaasuinhalaattori saattaa olla oikea valinta. Potilaan omat mieltymykset on syytä myös huomioida inhalaattorin valinnassa. Suurimmalle osalle potilaista jauheinhalaattori soveltuu kuitenkin vähintään yhtä hyvin kuin ponnekaasuinhalaattori, jolloin ympäristövaikutus on mahdollista huomioida [2,4].

Vain otettu lääke auttaa

Aina potilaan hoidossa ei voi käyttää lääkeaineita, jotka ovat ympäristön kannalta edullisia. Mutta voiko potilaalle määrätyn lääkkeen jättää ottamatta ympäristösyistä?

”Ei voi”, vastaa Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat riskit, kuten helle, pienhiukkaset ja otsonikerroksen ohentuminen huolettavat monia hengityssairaita. Potilas voi kysyä lääkäriltä, onko inhaloitavalle lääkkeelle ympäristöystävällistä, jauhemaista vaihtoehtoa. Kannattaa muistaa, että jos hengityslihasten lihasvoima on heikko, tai käsien toimintakyky on alentunut, saattaa annosaerosoli tilanjatkeella varustettuna olla paras annostelumuoto. Hoitaja voi varmistaa esimerkiksi PIF-mittarilla, että potilaalla on riittävästi voimaa hengittää lääkettä keuhkoihinsa.”

Mikäli haluaa vaihtaa lääkkeensä ympäristön kannalta vähemmän kuormittavaksi, voi asiasta keskustella esimerkiksi seurantakäynnin aikana hoitajan tai lääkärin kanssa. Tällöin lääkkeen vaihto tapahtuu hallitusti, potilas saa riittävän ohjauksen lääkkeenottotekniikkaan ja lääkkeen oikeaan käyttöön.

Vaikka ekologinen kemia ja kestävää kehitystä edistävät tuotantomenetelmät ovat erottamaton osa nykyaikaista lääketiedettä, potilaalle paras hoitovaste kulkee marssijärjestyksessä ensimmäisenä. Joskus potilaalle tehokkain ja turvallisin on ympäristölle vaihtoehdoista kehnompi ja tällöin potilaan etu ajaa ympäristön edelle.

Hiilijalanjälkeä voi pienentää

Potilas voi vaikuttaa lääkkeen ympäristövaikutuksiin myös itse, huolehtimalla lääkkeiden asianmukaisesta hävittämisestä. Ylimääräiset ja vanhentuneet lääkkeet tulee aina hävittää ohjeiden mukaisesti. Jos et tiedä, miten käytetty lääkelaite, vanhentunut tai käyttämättä jäänyt lääke tulee hävittää, voit toimittaa sen apteekkiin hävitettäväksi. Ylimääräistä tai käyttämättä jäänyttä lääkettä ei tule koskaan laittaa viemäriin tai sekoittaa kotitalousjätteisiin [1].

 

Lue lisää lääkkeistä ja ympäristöstä Lääketeollisuus ry:n sivuilta

Lue lisää sää- ja ilmastoriskien vaikutuksesta hengitysterveyteen Hengitysliiton sivuilta

Testaa astma hoitotasapaino astmatestin avulla

 

Lähteet: 

[1] Lääketeollisuus ry:n verkkosivut: Lääkkeet ja ympäristö. Osoitteessa https://www.laaketeollisuus.fi/vastuullisuus/laakkeet-ja-ymparisto.html (28.2.2020)

[2] British Thoracic Society:Position statement, environment and lung health 2019. Osoitteessa: https://www.brit-thoracic.org.uk/document-library/governance-and-policy-documents/position-statements/environment-and-lung-health-position-statement-2019/ (28.2.2020)

[3] Suomen lääketilasto 2018. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA ja Kansaneläkelaitos. Osoitteessa https://www.kela.fi/tilastojulkaisut_suomen-laaketilasto (28.2.2020)

[4] Hillman & al: Inhaled drugs and global warming: time to shift to dry powder inhalers: British Medical Journal 2013; 346, Editorials

Poistut nyt GSK:n verkkosivustolta

Tämä linkki vie verkkosivustolle, joka ei ole GSK:n ylläpitämä.

Takaisin
Jatka

Kirjautumiseen vaadittavan 6-numeroisen (XXXXXX) VNR-koodin löydät lääkkeen tuotepakkauksen kannesta tai sivusta: