Koronaa, flunssaa vai siitepölyallergiaa?

Vuoden 2019 loppupuolella alkaneen koronavirustaudin (COVID-19) aiheuttajavirus, SARS-COV-2, on lyhyessä ajassa levinnyt pandemiaksi ympäri maapalloa. Uudesta viruksesta on olemassa vain vähän tutkittua tietoa, eikä viruksen aiheuttamaa tautia vastaan ole vielä olemassa rokotetta tai parantavaa lääkehoitoa.

Koronavirusinfektion yleisiä oireita ovat muun muassa yskä, nuha, kurkkukipu, päänsärky ja kuume. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta vaikeaan. Koronaviruksen ikävimmät piirteet liittyvät vaikeaan taudinkuvaan, jossa potilaalle voi kehittyä keuhkoputkentulehdus tai keuhkokuume [1]. Vaikka suurin osa tartunnan saaneista saattaa selvitä kotona tapahtuvalla hoidolla, voivat oireet vaikeassa tapauksessa vaatia sairaalahoitoa ja olla jopa henkeä uhkaavia.

Miten voi tietää, ovatko oireet koronaviruksen aiheuttamia? Koronavirustaudin tyypillisistä oireista osa on tuttuja allergiaa, astmaa  ja keuhkoahtaumatautia sairastaville. Yskä, nuha ja väsymys voivat olla merkki koronavirustaudista, mutta oireiden taustalla voi olla myös muita syitä, kuten tavallinen kausi-influessa, muu flunssavirus tai tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin alkanut allergiakausi.

Oireiden ollessa hyvin samanlaisia, on niiden aiheuttajan tunnistaminen hankalaa, jopa mahdotonta. Ainoa varma tapa tunnistaa aiheuttaja on testaus. Tällä hetkellä koronavirusnäytteitä otetaan kuitenkin vain potilailta, joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita.

Koska koronavirus tarttuu herkästi, on ensisijaisen tärkeää noudattaa viranomaisen antamia ohjeita virukselta suojautumiselta, sosiaalisten kontaktien vähentämisestä ja hoitoon hakeutumisesta. Omalla toiminnallaan jokainen voi vähentää riskiä sairastua sekä hidastaa viruksen leviämistä.

Tekstin loppuun on koottu linkkejä, joista löydät lisätietoa koronavirukseen ja keuhkosairauksiin liittyen.

Keuhkosairauksien hyvä hoitotasapaino korostuu poikkeustilanteissa

Tämänhetkisen tiedon mukaan huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus saattaa lisätä vakavan koronavirusinfektion riskiä [2]. Astmaatikon ja keuhkoahtaumapotilaan on syytä kiinnittää  huomiota hoitonsa toteutumiseen ja oireiden määrään. Oireiden lisääntyminen voi olla merkki taudin hallinnan ja hoitotasapainon muuttumisesta, mutta ei aina kerro kaikkea – hoitotasapaino voi olla alunperinkin huono, jolloin hoidon toteutumista tulisi tarkastaa ja hoitoa mahdollisesti tehostaa.

Astmaatikko voi testata hoitotasapainonsa astmatestin avulla. Mikäli saat testissä alle 20 pistettä, tulisi olla yhteydessä lääkäriin tai hoitajaan.

Keuhkoahtaumapotilas voi testa oireidensa määrän CAT-testin avulla.

THL:n mukaan hoitava lääkäri ottaa tarvittaessa kantaa siihen, onko potilaan perussairaus niin vaikea, että hänellä on mahdollisuus saada vakava koronavirusinfektio. Lääkäri ottaa tarvittaessa kantaa myös lääkityksen muuttamiseen [2].

Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastastavien on tärkeää huolehtia sairauden hyvästä hoidosta ja noudattaa hoito-ohjeita. Säännöllinen ja oikein toteutettu lääkkeenotto, liikunnan ja ravinnon merkitys korostuvat entisestään, kun kyseessä on koronaviruksen tai jokavuotisen kausi-influenssan kaltainen epidemia. Liikunta ja aktiivisuuden ylläpitäminen on keskeinen osa hoitoa ja sen jatkamisesta on syytä huolehtia myös näinä aikoina, kun rajoitukset sulkevat tuttuja liikuntapaikkoja. Jos ulkona tapahtuva liikunta ei nyt onnistu, myös esimerkiksi jumppaaminen kotona on mahdollista. Tupakoinnin lopettaminen viimeistään nyt olisi ensiarvoisen tärkeää.

Hyvää hoitotasapainoa ylläpitääkseen pitkäaikaissairaiden tulee huolehtia myös seurantakäynneistään. Seurantakäyntien toteuttamiseen on pandemia aikana saatettu luoda uusia toimintatapoja. Paikan päällä tapahtuvien seurantakäyntien lisäksi myös etäyhteyden tai puhelimen kautta tapahtuva seurantakäynti on usein mahdollinen. Kysy omasta hoitopaikastasi ohjeita siitä, miten menetellä muuttuneessa tilanteessa.

Näiden linkkien kautta löydät tietoa koronaviruksesta ja hengitystiesairaudesta

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), koronavirustiedotus
• Tee korona-arvio Omaolossa
• Valtioneuvosto: tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta
• Iho-, allergia- ja Astmaliitto: tietopaketti astmaatikoille
• Hengitysliitto: koronavirus
• Filha: koronavirus
• Tietoa koronasta selkokielellä

Lähteet:

[1] Koronavirus COVID-19. THL:n verkkosivu 2.4.2020. Osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19

[2]Vakavan taudin riskiryhmät. THL:n verkkosivu 31.3.2020, osoitteessa https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat