Keuhkolaajentumasta, ilmateiden ahtautumisesta ja kroonistuneesta keuhkoputken tulehduksesta muodostuvan keuhkoahtaumataudin hoidossa elintavat ovat merkittävässä roolissa. Keuhkoahtaumataudin merkittävin riskitekijä on tupakointi [1], joka on merkittävin keuhkoahtaumatautiin sairastuneen tarvitsema elintapamuutos. Tupakointi pahentaa sairautta sen kaikissa vaiheissa ja vaikuttaa myös keuhkoahtaumataudissa käytettävien lääkkeiden tehoon. Tupakoinnin lopettaminen parantaa taudin ennustetta [2].

Tupakoinnin tuomitsemisen tilalle tarvitaan kannustusta. Hoitotyön tutkimussäätiön laatima keuhkoahtaumataudin hoitosuositus toteaakin, että keuhkoahtaumatautipotilaat kokevat usein syyllisyyttä tupakoinnista ja sen lopettamisen vaikeudesta. Leimautumisen pelossa todellisuutta kaunistellaan lähipiirille ja terveydenhuoltohenkilökunnalle, jolloin riippuvuuden hoito hankaloituu. Lopullista savuttomuutta edeltää yleensä kolmesta neljään lopetusyritystä [2].

Liike on lääke

Liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja lisää vastustuskykyä. Keuhkoahtaumapotilailla fyysisen aktiivisuuden merkitys on suuri, sillä se vähentää sairaalahoidon tarvetta [1]. Liikkumattomuus tai riittämätön liikunta on usein riskitekijä tupakoinnin ohella taudin etenemiselle. Keuhkoahtaumapotilaiden liikkuminen on usein vähentynyt. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähentää hengenahdistusta ja voimattomuutta ja ehkäisee masennusta [1].

Keuhkoahtaumapotilaan suorituskyky ei kuitenkaan ole enää sama kuin aiemmin. Liikkumistapojen osalta onkin tärkeää miettiä kussakin taudin vaiheessa yhdessä hoitavan tahon kanssa, millainen liikunta ja aktiivisuus sopivat omaan elämäntilanteeseen ja ympäri vuoden. Myöskään arkiliikunnan merkitystä, kuten haravointia ja lumien luontia ei tule sivuuttaa.

Hyvä ravitsemus auttaa osaltaan ylläpitämään fyysistä suorituskykyä. Keuhkoahtaumatauti saattaa altistaa tahattomalle painonlaskulle, kun potilas joutuu tekemään enemmän hengitystyötä kokemansa hengitysvajeen takia [1]. Tahatonta laihtumista voi tapahtua ja potilaan onkin hyvä tarkkailla painoaan sekä huolehtia riittävästä energian saannista lihasvoiman ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Elintapoihin vaikuttaa myös se, että merkittävästi keskivartalolihavien keuhkoahtaumapotilaiden olisi syytä laihduttaa [1].

Tunnistatko pahenemisvaiheet?

Elintapojen lisäksi keuhkoahtaumataudin oireita lievitetään ja pahenemisvaiheita hoidetaan lääkityksellä. Pahenemisvaiheessa keuhkoahtaumataudin aiheuttama

• yskä
• hengenahdistus
• märkäiset yskökset/limaisuus

lisääntyvät ja voimistuvat ja lääkehoidon tarve lisääntyy [1]. Haitalliset pahenemisvaiheet voivat saada alkunsa esimerkiksi hengitystieinfektiosta, mutta voivat olla seurausta myös ilmansaasteiden, keuhkokuumeen tai lääkityksen laiminlyönnin aiheuttamia [2].

Keuhkoahtaumatauti vaikuttaa elämänlaatuun monella tavalla

Keuhkoahtaumataudin hoidon yhtenä tavoitteena on potilaan elämänlaadun paraneminen [1].  Keuhkoahtaumatauti voi vaikuttaa myös potilaan psyykkiseen hyvinvointiin, mikä saattaa tulla monelle yllätyksenä. Uupumus, masennus ja ahdistus voivat olla monella keuhkoahtaumatautipotilaalla liitännäissairauksina. Oireiden tunnistaminen ja niistä puhuminen hoitohenkilökunnalle on tärkeää, sillä ne vaikuttavat potilaan elämänlaatuun, hyvinvointiin ja hoitoon sitoutumiseen [2].

Keuhkoahtaumatauti voi kuormittaa myös tautia sairastavan läheisiä, joilla voi olla suurikin vastuu hoidosta. Läheiset voivat kokea esimerkiksi avuttomuutta, koska eivät tiedä taudista riittävästi. Olisikin tärkeää, että omaiset saisivat riittävästi tietoa taudista ja sen hoidosta [2]. Vuosittain marraskuussa vietettävän maailmanlaajuisen keuhkoahtaumatautipäivän teema vuonna 2019 onkin yhteistyö taudin voittamiseksi.

Voit testata keuhkoahtaumataudin vaikutuksen hyvinvointiisi CAT-testillä.

Lähteet:

[1] Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 12.11.2019). Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi https://www.kaypahoito.fi

[2] Hoitotyön tutkimussäätiö. Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällöt. Koonti hoitosuosituksista (2018). Katja Heikkinen, Maria Juusela, Tina Knaistila, Sari Knaapi-Junnila, Merja Kukkonen, Anne Pohju, Hannele Siltanen. Saatavilla verkossa https://www.hotus.fi/keuhkoahtaumatautia-sairastavan-omahoidon-sisallot-hoitosuositus/ (12.11.2019)