Astma ja liikunta - mies punnertaa

Astman hallinta: aktiivisuus, astma ja liikunta

Aktiivisuus ja liikunta ovat tärkeä osa astman hoitoa. Kohtuullisesti kuormittava liikunta parantaa rasituksensietoa ja elämänlaatua, sekä vähentää hengenahdistuksen tunnetta. Monet astmaatikot saattavat kuitenkin arastella liikuntaa oireiden pelossa, mutta huoli on turha, jos astma on hyvässä hoitotasapainossa. Kun lääkitys on kunnossa, liikunta ei aiheuta oireita. Jos liikunta kuitenkin aiheuttaa oireita, tulisi sinun olla yhteydessä lääkäriin tai hoitajaan.

Liikunta- ja aktiivisuusmuotoja on monia erilaisia. On tärkeää, että jokainen astmaatikko löytää itselleen sopivan lajin ja aktiivisuuden tason. Kaikki eivät välttämättä innostu säännöllisestä kuntosalitreenistä, mutta onkin hyvä muistaa, että myös arjessa tapahtuva hyötyliikunta on hyvä tapa lisätä omaa aktiivisuutta. Tutkimusten mukaan pysymme paremmin liikuntarutiineissa, kun nautimme niistä aidosti. [1] Jos et ole varma minkälainen aktiivisuus tai liikunta sopii sinulle, keskustelethan asiasta lääkärin tai hoitajan kanssa.

 

Astma ja arkiliikunta

Tehokasta arkiliikuntaa on esimerkiksi työmatkojen kävely tai pyöräily. On myös hyvä miettiä päivittäisiä pieniä valintoja: Ottaisinko portaat hissin sijaan? Käynkö lounastunnilla lyhyellä kävelyllä?

Hyvä tapa päästä alkuun aktiivisuuden kasvattamisessa on määrittää oma henkilökohtainen tavoite. Tavoitteen määrittelemisessä auttaa SMART -lähestymistapa. Tavoitteen tulisi olla:

  • Täsmällinen (Specific) – Kävelen töihin joka päivä.
  • Mitattava (Measurable) – Saavutan 10 000 askelta joka päivä (mittaa puhelimella tai aktiivisuusrannekkeella).
  • Saavutettava (Achievable) – Minulla on aikaa hoitaa normaalit aamurutiinit ja kävellä töihin.
  • Relevantti (Relevant) – Kävelyrutiinissa pysyminen voi helpottaa astmani oireita.
  • Aikaan sidottu (Time-bound) – Pysyn tavoitteessa ainakin kaksi viikkoa ja arvion tämän jälkeen tilannetta uudestaan.

Hyvin asetetut tavoitteet auttavat sinua tuomaan arkiliikunnan osaksi päivittäisiä rutiineja ja kasvattamaan aktiivisuuttasi.

 

Vinkkejä liikuntaan

Jos raskaampi liikunta on mieleesi, seuraavat neuvot saattavat olla hyödyksi:

 

  • Pidä oirelääkettä mukana liikkuessasi ja käytä sitä tarvittaessa. Avaavaa lääkettä voi käyttää myös 10-15 min ennen liikuntasuoritusta oireiden ennaltaehkäisemiseksi, tai rasituksen aikana oireiden ilmettyä. Pysähdy, kun otat lääkettä ja odota, kunnes oireet loppuvat, ennen kuin jatkat urheilusuoritusta.

 

  • Kylmällä ilmalla kiedo huivi löysästi suun ja nenäsi suojaksi tai käytä hengitysilmanlämmitintä.

 

  • Jos astmasi oireilee kylmällä ilmalla, voi kovalla pakkasella olla helpompaa liikkua sisätiloissa. Kokeile esimerkiksi juoksumattoa, joogaa tai kotitreeniä.

 

  • Vältä ulkoliikuntaa pahimpina siitepölykausina, jos sairastat allergista astmaa.

 

  • Lämmittele ennen urheilusuoritusta ja tee loppuverryttely suorituksen jälkeen. Kevyt juoksu tai kävely, sekä lyhyt venyttely ennen ja jälkeen treenin parantaa liikkuvuutta ja vähentää hengitystieoireita.

 

  • Kerro treenikavereillesi astmastasi. Näin he voivat tunnistaa oireesi ja auttaa tarvittaessa.

 

  • Aloita liikunta varovasti hengitystieinfektioiden ja nuhakuumeen jälkeen. Keuhkoputket ovat herkät jopa kuukauden ajan sairastelun jälkeen. [2]

 

Estävätkö astman oireet sinua liikkumasta? Tee astmatesti ja selvitä onko astmasi hallinnassa.

 

TEE ASTMATESTI

 

Lähteet

[1] Ryan RM et al. Intrinsic Motivation and Exercise Adherence. Int. J. Sport Psychol 1997;28:335-354.

[2] Duodecim Terveyskirjasto, Astma ja liikunta – ohje potilaalle, 2016. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00975

Pohjautuu artikkeliin: http://rethinkyournormal.gsk.com/en-gb/lifestyle-choices/

 

Poistut nyt GSK:n verkkosivustolta

Tämä linkki vie verkkosivustolle, joka ei ole GSK:n ylläpitämä.

Takaisin
Jatka

Kirjautumiseen vaadittavan 6-numeroisen (XXXXXX) VNR-koodin löydät lääkkeen tuotepakkauksen kannesta tai sivusta: